Paikallisuutiset

Armoviitosella eteenpäin – Opettajat kaipaavat selkeitä kriteerejä viitoselle: "Oppilaan näkökulmasta tämä kostautuu myöhemmin"

– Sehän on sitä, että annetaan viitonen, vaikkei siihen olisi perusteita, ja oppilas jatkaa opinnoissa eteenpäin.

Koulutuspolitiikan päällikköJaakko Salo OAJ:sta tuntee niin sanottujen armoviitosten ongelman. Hänen mukaansa aiheesta on puhuttu opetusalan piirissä viime vuosina paljon, vaikka ilmiön todellista laajuutta on lähes mahdotonta mitata.

OAJ saa toisinaan myös opettajilta yhteydenottoja aiheesta. OAJ:n tietoon on tullut, että opettaja voi kokea painetta päästää oppilaan seuraavalle luokka-asteelle vastoin tämän osoittamaa osaamista. Painetta tulee opettajien mukaan kahdesta suunnasta: vanhemmilta ja rehtoreilta.

Salon mukaan rehtorit perustelevat luokalta päästämistä sillä, ettei heikosti koulussa pärjäävän oppilaan tilanteeseen ole nähtävissä parannusta.

Oppilaan näkökulmasta tämä kostautuu myöhemmin. Jaakko Salo Koulutuspolitiikan päällikkö OAJ:sta

– Vaikuttimena voi olla se, ettei riittävää tukea ole jatkossakaan. Oppilas siirretään eteenpäin, koska vaikka hän jäisi luokalle, tilanne ei muuttuisi, koska tukea ei olisi antaa enempää.

– Kyse on ongelman lakaisemisesta maton alle. Oppilaan näkökulmasta tämä kostautuu myöhemmin, jos tosiasiallinen osaaminen ei ole sellaista, että sillä voisi jatkossa pärjätä, Salo kritisoi.

Hänen mukaansa armoviitosten ongelma ei koske erityisesti ala- tai yläkoulua. Yleiset syyt luokalle jättämiseen ovat niissä kuitenkin erilaiset.

– Yläkouluvaiheessa on enemmän sosiaalisia pulmia ja luvattomia poissaoloja ja siitä johtuvaa painetta. Alkuopetuksessa oppilaiden kehityksessä voi olla isompia eroja. Voi olla niin, ettei lapsi ole ollut vielä täysin valmis koulun aloitukseen.

Kokkolalainen aineenopettaja kertoo tunnistavansa armoviitos-ilmiön, vaikkei pidä sitä kovin yleisenä. Hän esiintyy jutussa nimettömänä sen jännitteisen aiheen vuoksi.

Hän kertoo, ettei ole kokenut suoranaista painostusta päästää oppilasta seuraavalle luokalle vanhempien tai rehtorin suunnalta. Hän kuitenkin sanoo, ettei luokalle jättäminen ei ole ajan hengen mukaista.

– Kyllähän se on ihan selvä suunta ollut, että eteenpäin pitäisi mennä. Kyllä minullakin on ollut sellaista. En voi sanoa, että olisi painostettu, mutta vähän sellaista henkeä on, että onko nyt varmasti arvioitu oikein.

Hänestä on vaikea osoittaa tarkasti, mistä eteenpäin menemisen ajatus tulee.

– Ei siitä suoranaisesti ole keskusteltu, mutta halutaan tarkistaa, että olethan nyt varmasti ottanut huomioon kaikki asiat, jotka painavat numeron ylöspäin nostamisessa.

Haastateltu opettaja kertoo, että lukuvuositodistuksessa nelonen on nykyään harvinainen. Sen sijaan rajatapauksia tulee vastaan vuosittain.

Ratkaisun tekeminen nelosen ja viitosen välillä voi olla vaikeaa. Haastateltu opettaja kokee, että rajatapauksissa oppilaan mieluummin päästää luokalta seuraavalle.

– Kyllä sitä koittaa aina ajatella oppilaan etua. Yrittää kaivamalla kaivaa, löytyykö asioita, joita arvioinnissa voisi hyödyntää. Vaikka eihän se aina ole oppilaan etu, jos ei ole tarpeeksi taitoja siirtyä eteenpäin.

Rajatapausten arviointia helpottaa yhteistyö erityisopettajan kanssa. Silti haastateltu opettaja kaipaa opetussuunnitelmaan selkeitä kriteereitä arvosanalle 5. Nyt kriteerit on laadittu vain "hyvälle osaamiselle", eli arvosanalle 8.

Vähimmäisosaamisen kriteerit ovat kuuluneet OAJ:n asialistalle vuosia. Vihdoin ongelmaan on tulossa myös parannusta, sillä virallisten kriteerien pitäisi valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.

Vähimmäisosaamisen, eli arvosanan 5, kriteerit laaditaan kuudensille ja yhdeksänsille luokille. OAJ:n mukaan ne tarvittaisiin myös toiselle ja neljännelle luokka-asteelle, mutta toistaiseksi näin ei ole käymässä.

– Kenenkään tavoite ei tietenkään ole, että isompi osa oppilaista jää luokalle. Meidän ajatuksemme on ollut se, että tämä olisi selkeä perälauta, jonka perusteella oppilaalle lisätään tukea hyvissä ajoin, jos huomataan, ettei hän nykyisellä osaamisellaan pääse luokalta.