Paikallisuutiset

Lohtajalaiselle Tuomo Ojalalle Kokkotyö-säätiön tarjoama työpaikka on ollut arjen pelastus, mutta selviääkö säätiö vaikeuksistaan? "Kokkolan kaupunki lähtee ehkä henkisellä tavalla tukemaan", sanoo toimitusjohtaja Sanna-Mari Levijoki

Kokkola

Miten käy Kokkotyö-säätiön? Tätä on joutunut miettimään muun muassa Kokkolan kaupunginhallituksen jäsenRaimo Hentelä (sd.).

Kesäkuussa hän oli yksi niistä kolmesta kaupunginhallituksen jäsenestä, jotka kannattivat 150 000 euron avustuksen ja lisämäärärahan myöntämistä säätiölle.

Rahoja ei myönnetty, mikä tarkoittaa Kokkotyö-säätiön talousvaikeuksien syvenemistä.

Vahvuutemme on se, että Iltalehdessäkin kritisoitujen "pupuleikkien" sijaan tarjoamme oikeaa työtä. Sanna-Mari Levijoki Kokkotyö-säätiön toimitusjohtaja

– Kyseessä olisi ollut korona-avustus. Minusta on korkea aika miettiä, mitä Kokkolan kaupunki haluaa? Säätiö täytyisi tavalla tai toisella pelastaa. Kilpailutus- ja rahoituskuviot pitäisi miettiä kunnolla läpi, jotta tällainen helmi ei pääsisi rapistumaan, sanoo Hentelä.

Hentelä palaa vuoteen 2018. Kokkolan kaupunki päätti silloin, että säätiön kahden EU-hankkeen kuntarahaaei makseta.

– Kaupungin yllätyksellinen päätös teki noin 300 000 euron loven säätiön budjettiin. En ollut nähnyt vastaavaa kelkan kääntämistä aiemmin, eikä se ollut kaupungin etu, Hentelä kertoo.

Kokkotyö-säätiön tehtäviin kuuluu vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten auttaminen. Parhaimmillaan kuntouttava työtoiminta tuo kaupungille säästöjä.

Se johtuu siitä, että kunta maksaa työmarkkinatuesta sitä suuremman osan, mitä kauemmin henkilö on ollut työttömänä.

– Täytyy muistaa myös inhimillinen arvo yhteiskunnalle, sanoo Hentelä.

LohtajalainenTuomo Ojala kuulostaa tyytyväiseltä. Hän on työskennellyt maaliskuusta asti Kokkotyö-säätiön kautta, ensin Ekocenterillä, sitten Kokoon Shop & Cafessa.

– Siitä asti, kun edellinen työsuhteeni päättyi. Nyt teen yleisiä myymälätöitä ja lahjoitustavaran läpikäyntiä, Ojala sanoo.

Kokkotyö-säätiön aiemman arvion mukaan koronan aiheuttama vaje kassaan kuukaudelta oli noin 200 000 euroa. Poikkeustila näkyi myös Ojalan elämässä. Työt ja tekeminen katkesivat.

– Olin poikkeustilan vuoksi toista kuukautta pois töistä. Nyt työt ovat jatkuneet saman verran, mikä tuo mielekästä tekemistä ja auttaa arkirutiinien pysymisessä. Lisäksi työt saattavat poikia jotain. Töihin pääseminen on tärkeää ennen kaikkea päivittäisten rutiinien kannalta, Ojala sanoo.

Koulutukseltaan hän on tradenomi.

– Kaupan ja hallinnon ala tuntuvat omilta jutuilta sekä perusasiakaspalvelukin.

Pettymykseksi kuvailee Kokkotyö-säätiön toimitusjohtajaSanna-Mari Levijoki kaupungin nuukaa linjaa.

Toisaalta pientä valoa on näkyvissä.

– Olemme käyneet pienemmissä porukoissa keskustelua. Kaupunki lähtee ehkä henkisellä tavalla tukemaan, tarjoamaan osaamista ja isompaa ryhtiliikettä. Hätämme on noteerattu, Levijoki sanoo.

Auttaako henkinen tuki, jos rahat loppuvat?

– Tuki tarkoittaisi tässä vaiheessa talousasiantuntijoiden tarjoamista meidän avuksemme, mikä sekin on muutettavissa euroiksi. Tällä hetkellä kirjanpidon ja taloushallinnon palvelut ostetaan kaupungilta, mutta yhteistyön syventämisestä käydään alustavaa keskustelua.

Myös Soiten merkitys on suuri. Kokkotyö-säätiölle asiakkaista jopa 75 prosenttia ohjautuu Soiten kautta.

Päätuote on kuntouttava työtoiminta.

– Vahvuutemme on se, että Iltalehdessäkin kritisoitujen "pupuleikkien" sijaan tarjoamme oikeaa työtä. Meillä on Soiten kanssa sopimukset tämän vuoden loppuun. Syksyllä kilpailutetaan uudestaan.

Kokkotyö-säätiön liikevaihto on noin neljä miljoonaa euroa vuodessa. Levijoen mukaan se koostuu pääosiltaan säätiön omasta tuotannosta, kuten palveluista ja myytävistä tuotteista, ostopalveluista sekä Soiten, oppilaitosten, Kelan ja jäsenkuntien ostoista.

Takana on jokunen alijäämäinen vuosi.

–  Lisäksi korona aiheutti sen, että suoritusperusteista laskutusta ei voitu tehdä. Tuottajamalli on sellainen, että jos asiakkaita ei ole palveluissa, tulot ovat nolla euroa. Rahoituspohjaa pitäisi miettiä tarkemmin. Kahdeksan vuokraisäntäämme, jotka ovat kuntien lisäksi yrittäjiä, ansaitsevat kiitokset joustavuudessaan.

Levijoki aloitti toimitusjohtajana viime vuonna.

– Yritän itse viedä polkua hyvän vuoropuhelun suuntaan kaupungin kanssa.