tiistai 29.9.2020 | 00:59
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Artikkeli

Keskipohjanmaan pääkirjoitus: Lomilta palataan töihin – Millaiset jäljet kevään etätyökausi on jättänyt?

Vili Ruuska
Su 2.8.2020 klo 20:30 | päivitetty su 21:41

Kuukausi vaihtui heinäkuusta elokuuksi lauantaina. Uusi sivu käännettiin tuolloin kuukausikalenterissa, huomenna sama manööveri tehdään viikkokalenterille. Sitä myötä päättyy lomakauden kovin sesonki. Maanantaina palataan isoina joukkoina töihin.

Tänä vuonna töihin palaamiseen liittyy pari perustavanlaatuista kysymystä, joita tyypillisesti ei mietitä – ainakaan tässä mittakaavassa. Kysymykset kuuluvat: Palataanko töihin? Miten palataan töihin?

Työskentelystä työpaikoilla luovuttiin laajamittaisesti keväällä koronavirus-nimisen pakon sanelemana. Monissa yrityksissä määriteltiin aika, jolloin pysyteltäisiin etätöissä, jos työtehtävä ja -tilanne sen sallisivat. Yksi käytäntö oli ohjeistaa organisaatio jäsenineen etätöihin vuosilomiin asti. Niiden jälkeen tilannetta mahdollisesti tarkasteltaisiin uudelleen. Joillakin työpaikoilla käytännössä pitäydytään yhä, vaikka hallituksen etätyösuositus päättyi lauantaina.

Etätyöt sysäsivät ihmiset paitsi pois työpaikoiltaan myös digiloikkaan, jonka pituus vaihteli aloittain ja työpaikoittain. Pääsääntöisesti toiminta ei kaatunut uusiin työskentelytapoihin, eli muutokseen oltiin kykeneviä.

Digiloikasta kummunneet onnistumisen elämykset havahduttivat ajattelemaan. Löytyi uusia tekemisen tapoja, joita voisi hyödyntää vastedeskin. Esimerkkinä mainittakoon Teams-sovellus, joka valjastettiin laajalti käytetyksi yhteydenpitoalustaksi. Kenties palavereita pidetään enenevässä määrin kyseisen kanavan kautta lähitulevaisuudessa.

Keväällä saatettiin päätyä tilanteeseen, jossa samanaikaisesti oltiin etätöissä ja yritystoiminta oli hiljentynyt vähäisen kysynnän takia. Tämä tarjosi tilaisuuden pysähtyä tarkastelemaan, missä mennään ja mitä kohti ollaan menossa. Näiden pohdintojen pohjalta on voitu piirtää uusia strategisia linjoja, jotka määrittävät ruohonjuuritason operatiivista toimintaa.

Otetaan esimerkiksi toimistotyötä tekevä, henkilöstömäärällä mitattuna pieni yritys. Takana on tuloksellisesti heikko kevät, jonka aikana yritys on havainnut, että liikeideaa voi toteuttaa sijainnista riippumatta. Niinpä päätetään luopua toimistotiloista kulujen karsimiseksi ja siirtyä pysyvästi etätöihin. Vuosilomilta palaavalle tämä ei ole yhdentekevä muutos.

Työntekijän henkilökohtaista tahtotilaa ei pidä unohtaa. Etätöihin toki kannustettiin ja patistettiin. Eräillä työpaikoilla työntekijä saattoi kuitenkin valita, tuleeko työpaikalle vai työskenteleekö etänä.

Jos kokemus etätöistä on positiivinen ja työskentelytapa sopii elämäntilanteeseen, ei työntekijä välttämättä kaipaa paluuta entiseen. Kaikilla työpaikoilla tällaista yksilöllistä valinnanvapautta ei tietenkään ole, mikä johtuu tuotannollisista syistä eli alan luonteesta, yrityksen toimenkuvasta tai tekemistä linjauksista.

Mieltymyksien perusteella kontaktiin perustuva työkulttuuri ei katoa noin vain. Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä nimittäin ilmenee, että suurin osa etänä työskennelleistä suomalaista haluaa takaisin työpaikalle. Kyselyn mukaan lähes 60 prosenttia vastaajista palaisi mielellään työpaikalle.

Lienee niin, että etätyö on tullut jäädäkseen perinteisten työtapojen rinnalle. Ei kuitenkaan niiden tilalle.

Lienee niin, että etätyö on tullut jäädäkseen perinteisten työtapojen rinnalle.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »