tiistai 11.8.2020 | 07:33
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Ilari Tapion kolumni: Aftonbladetissa ei voi olla otsikkoa, jossa ihastellaan Jenni Haukion säteilleen ruotsalaisessa mekossa

Ilari Tapio
Su 2.8.2020 klo 06:30

Eppu Normaali lauloi vuonna 1982 katajaisesta kansasta ja sen itsesäälin määrästä.

Laulu tuli mieleen äskettäin iltapäivälehden kannesta. Otsikossa luki ”Prinsessa Sofia säteili suomalaisessa mekossa.” Aiheesta löytyi artikkeli sivulta 24.

Mietin, toimisiko sama toisinpäin? Olisiko ruotsalaisen Expressenin tai Aftonbladetin kanteen kuviteltavissa otsikko, jossa kerrotaan vaikkapa Jenni Haukion säteilleen ruotsalaisessa mekossa: ”Jenni Haukio strålade i en svensk klänning”?

Ei olisi. Ajatus on lähtökohtaisesti mahdoton, eivätkä ruotsalaiset osaa edes arvata, kuka on Jenni Haukio. Suomalaiset sen sijaan tietävät, että prinsessa Sofia on prinssi Carl Philipin puoliso ja Värmlannin herttuatar.

Suomen kansallinen itsetunto on edelleen surkealla tolalla.

Asiantila on maan sisällä siinä määrin yleisessä tiedossa, että siitä osataan vitsailla. Vai osataanko? ”Suomi mainittu” on olevinaan itseironinen läppä, mutta oikeasti me kyttäämme edelleen otsa rypyssä, mitä muut meistä ajattelevat.

Kun Helsingin Senaatintorille ilmestyy ulkomaalaisia turisteja, heiltä aletaan välittömästi kysellä mielipiteitä Suomesta ja suomalaisista: mitäs tykkäätte?

Hassua on olevinaan se, miten heikäläiset oudoksuvat meikäläisiä tapoja, käytäntöjä ja sovelluksia. Sellaisia ovat pullonpalautusautomaatit, mopoautot ja kenkien riisuminen kyläiltäessä.

Taannoin lehteen painettavaksi uutiseksi noteerattiin jopa se, että yhdysvaltalaisen tv-sarjan Gilmoren tyttöjen yhdessä jaksossa oli lausuttu ääneen kapellimestari Esa-Pekka Salosen nimi.

Puhutaan mitä puhutaan, mutta fiksummasta koronapolitiikasta huolimatta Suomi on ilmeisen ikuisesti Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden metsäinen takamaa. Maamme jännittävin ominaisuus on 1 290 kilometrin maaraja Venäjän kanssa.

Katselin taannoin tv-dokumentin ruotsalaissyntyisestä näyttelijästä Ingrid Bergmanista. Siinä vilahti myös hänen kollegansa ja maannaisensa Greta Garbo.

Mitä Suomella on tarjota filmitähtisarjassa? Ehkä joku muistaa Taina Elgin, jonka tunnetuin Hollywood-rooli oli George Cukorin elokuvassa Tytöt (1954).

Elgin kykyjä ja karismaa ei pidä väheksyä, mutta tunnettavuusrankissa hän on kaukana kärjestä. Alan kansainvälinen tietokanta IMDb ei mainitse häntä Tyttöjen tähtien joukossa. Elgin nimi löytyy vasta, kun klikkaa auki elokuvan koko näyttelijäkaartin.

Pop-musiikin historiassa ei tarvitse sanoa kuin Abba ja ryhtyä sitten miettimään sen suomalaista vastinetta. Entä missä ovat Suomen Ikea, Volvo tai H&M?

Eri lajien urheiluhullut tietävät muuallakin maailmassa Kimi Räikkösen, Mika Häkkisen ja Valtteri Bottaksen sekä kenties Jari Litmasen, Matti Nykäsen, Paavo Nurmen ja muutaman jääkiekkoilijan. Kulttuurihulluille Kaija Saariaho saattaa sanoa jotain Esa-Pekka Salosen ohella.

Muutoin Suomen maine lepää aina vain Jean Sibeliuksen, Alvar Aallon ja Aki Kaurismäen varassa. Jotenkin vertauskuvallisesti Kaurismäen Suomi-trilogia koostuu elokuvista Kauas pilvet karkaavat, Mies vailla menneisyyttä ja Laitakaupungin valot.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »