Paikallisuutiset

Ylivieskalaisella kansanedustaja Juha Pylväällä oli rankka korona- ja avioerokevät, jonka jälkeen hymy palasi huulille: "Tunsin, että oma oleminen rupesi hiipumaan"

Päivi Savela teksti, Clas-Olav Slotte kuvat

Viljapellon reunalla poseeraa hymyilevä, rentoutuneen oloinen mies. Hän on eduskunnan hiljaisiin puurtajiin kuuluvaJuha Pylväs, joka asuu Ylivieskan Vähäkankaalla.

Vaikuttajien maaperällä. Aika harva tietää, että presidentti Kyösti Kallion synnyinkoti sijaitsee Ylivieskan Vähäkankaalla. Parinsadan metrin etäisyydellä Juha Pylvään lapsuudenkodista, jonka paikalle hän rakensi vuonna 2005 vanhantyylisen omakotitalon.

Kovin moni ei muista nivalalaisen presidentin syntyneen Ylivieskassa. Moni tietäväkin luulee synnyinpaikan olevan Niemelänkylä, jossa Kallio asui lapsena Anttuuna-tädin luona kunnes tämä osti presidenttisuvun nykyisen tilan Nivalasta.

Yhden elämän verran me täällä elämme, joten se pitää elää hyvin. Jos joka päivä ottaa päähän, se ei mahda olla oikeaa elämää.

Kallion synnyinkodin paikka Kankaanmäellä näkyy Pylvään pihapiiriin. Siellä se on muistomerkkiin merkittynä, muistutuksena talonpoikaispresidentistä.

– Varmastikaan hänellä ei ollut helppo elämä, Pylväs pohtii kotipellon reunalla.

Helppoa ei ole ollut kansanedustajallakaan viime aikoina. Keväällä eduskuntatyö poikkesi suuresti totutusta "lukujärjestyksestä", sillä kokouksia peruuntui tai siirrettiin jatkuvasti.

– Sanoin lapsille, että en tiedä, milloin lähden ja milloin tulen takaisin, Pylväs muistelee.

Kansanedustajia koskevat rajoitukset olivat tiukat, jotta korona ei olisi päässyt eduskuntaan. Kun suosituksena oli käyttää omaa autoa tai taksia, Pylväs ajoi Helsinkiin omalla autolla.

– Työskentely oli todella epäsäännöllistä kesäkuun loppuun saakka.

Kansanedustajat olivat Pylvään mielestä kuitenkin hyvin informoituja koronatilanteesta.

– Eduskunnassa yleensä tiedetään asioita enemmän kuin mitä julkisuuteen kerrotaan. Siinä mielessä oli rauhallinen ja luottavainen olo.

Kevään aikana eduskunta käsitteli ainoastaan koronaan liittyviä lakiesityksiä. Koronarajoitusten vuoksi istuntosaleissa istui kerrallaan vain neljäsosa kansanedustajista. Edelleen eduskunnassa on voimassa etätyösuositus syyskuun 4. päivään saakka.

Syyskuun ensimmäinen päivä Juha Pylväs on taas paikalla eduskunnassa. Reippaana ja hymyilevänä pitkästä aikaa.

Monet some-seuraajat ja ystävät ovat panneet merkille muuttuneen olemuksen, joka näkyy Pylvään itsestään julkaisemissa kuvissa.

– Se on ehkä vapautunut olo. Hyvä olla vois olla oikea termi, Pylväs kertoo.

Kuvissa näkyy helpotus siitä, että raskas avioeroprosessi on ohitse. Myös perhearki näyttää lähteneen rullaamaan, ja kansanedustaja hoitaa kuntoaan tuttuun tapaan pitkien juoksulenkkien muodossa.

Kotipihassa savusauna lämpiää päivittäin. Sellainen "yrittäjän sauna", joka vuolukivien ansiosta lämpiää jo kahdessa tunnissa. Veljesten yhdessä pyöröhirsistä veistämä.

Kansanedustajan olemukseen on palannut elämänilo.

– Tunsin, että oma oleminen rupesi hiipumaan. Nyt tunnen, että olen löytänyt vanhan itseni uudestaan. Olen myös aina katsellut eteenpäin, se on taas löytynyt takaisin.

Avioerosta kirjoitettiin talvella julkisuudessa. Julkista riepottelua oli vähän, sillä Pylväs on aina pitänyt yksityiselämänsä poissa julkisuudesta.

– Eihän se mukavalta tuntunut. Ihmiset rupeavat helposti spekuloimaan asioilla, vaikka eivät tiedä tosiasioita taustalla. Se oli mietitty asia mutta prosessi oli aika kova, hän kertoo.

Pylväs ei koe avioeroa epäonnistumisena.

– Yhden elämän verran me täällä elämme, joten se pitää elää hyvin. Jos joka päivä ottaa päähän, se ei mahda olla oikeaa elämää.

Perhetilanne on vaikuttanut myös tämän kesän poliittisiin ratkaisuihin. Toista kuukautta sitten Pylvästä pyydettiin asettumaan ehdolle puolueen varapuheenjohtajaksi. Pylväs mietti asiaa missäpä muualla kuin lenkillä ja ehkä vähän myös savusaunassa.

– Elämäntilanteeni on nyt sellainen, etteivät siihen sovi varapuheenjohtajan tehtävät. Siihen kuuluu sen verran paljon Suomen kiertämistä, että annan sen ajan tällä hetkellä mieluummin lapsille.

Kesän alussa Juha Pylväs ilmoitti myös, ettei hän asetu enää ehdolle kunnallisvaaleissa. Hän on ollut mukana Ylivieskan kunnallispolitiikassa 20 vuotta, ja vuodesta 2009 lähtien valtuuston puheenjohtajana.

Liiankin kauan – hän ilmoitti keskustaryhmälle jo viime vaaleissa haluavansa jättää puheenjohtajan paikan. Ryhmä halusi toisin. Pylväs näkee kuitenkin asian niin, ettei ole hyvä, jos yhdelle ihmiselle keskittyy paljon valtaa.

– Koen, että minulle on tullut liian vahva asema Ylivieskan kunnallispolitiikassa. Esimerkiksi johtoryhmän jäsenet ovat kaikki sellaisia, joita olen ollut valitsemassa virkoihin.

Pylväs uskoo uusia kykyjä löytyvän kunnallispolitiikkaan. Mutta kuka haluaa lähteä mukaan päättämään vaikeista asioista?

– Yhteisten asioiden hoitaminen on kärsinyt inflaation. Enemmän tykätään haukkua ja räksyttää toisin kuin miettiä, miten tehdään asioita paremmaksi.

Pylväs muistuttaa, että uusien koulujen ja kevyen liikenteen väylien rakentaminen sekä kyläkoulujen puolustaminen vaativat kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon.

– Kouluasiat ovat aina kaikkein hankalampia. Siinä vaiheessa viimeistään tajutaan, mikä valtuuston rooli on.

Valtuustossa on asioista päättämässä erilaisia ihmisiä eri ammattiryhmistä ja sosiaaliluokista.

– Se on se kunnallispolitiikan suola. Kuntalaiset itse päättävät yhteisön asioista. Iso linja menee kuitenkin oikeaan suuntaan.

Vaikka itse luopuukin, Pylväs kannustaa muita asettumaan ehdolle kunnallisvaaleissa.

– Luottamustoimet ovat sellaisia, että niiden hoitaminen opettaa. Toiset oppivat nopeampaa, minulla meni 20 vuotta kuntapolitiikan oppimisessa, Pylväs virnistää.

Ylivieskalainen kansanedustaja kuuluu eduskunnan asiaosaajiin, jotka monelta jäävät huomaamatta vaalipiirin ulkopuolella.

– En ole räyhääjä ja revittelijä enkä möykkää somessa. En myös möykkää kulisseissa vaan koetan ohjata päätöksiä oikeaan suuntaan.

Pylväs on koulutukseltaan maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, agronomi. Hänellä on veljensä kanssa maatalousyhtymä sekä koneurakointifirma. Turuilla ja toreilla ihmisten puhutellessa kansanedustajaa moni häkeltyy tämän maantieteellisestä osumatarkkuudesta, joka perustuu lumitöiden tekemiseen.

– Putsasin pihoja parhaimmillaan 24 tuntia samoilla silmillä, Pylväs muistelee.

Sitkeyttä siis riittää. Toisen kauden kansanedustajan asiaosaaminenkin on jo huomattu isolla kirkolla.

– Asiapitoista lähestymistapaa arvostetaan. Se antaa enemmän mahdollisuuksia ja se on minun tapani toimia.

Pylväs on hallintovaliokunnan jäsen sekä varajäsen maa- ja metsätalousvaliokunnassa sekä valtiovarainvaliokunnassa. Eduskunnassa hän kuuluu sisäministeriön alaisten toimialojen hallintovaliokuntaan tarkoittaen poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin toimintaa, esimerkkeinä sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto.

Maa- ja metsätalousasiat, erilaiset infrahankkeet sekä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus, joka tulee eduskuntaan syksyllä, ovat hänelle läheisiä aiheita. Samoin maanomistusta koskeva lunastuslaki, jota hän on ajanut jo toista kautta eteenpäin.

Olisiko aika vaihtaa isompiin saappaisiin Pylvään täyttäessä ensi vuonna 50 vuotta? Sen arvioivat muut ihmiset.

– En sulje mitään ovia pois, mutta tehtävän pitää olla sellainen, että se kiinnostaa ja jossa pystyy vaikuttamaan enemmän asioihin kuin nykyiseltä paikalta.

Keskustan puheenjohtajavaaleissa Pylväs asettui viime kerralla Katri Kulmunin taakse. Tänä kesänä hänet on nähty kiertämässä sekä Kulmunin että Petri Honkosen kanssa, mutta tilanne on aivan erilainen kuin vuosi sitten ennen Kouvolan puoluekokousta.

– Nyt ihmiset eivät sano mielipidettään selvästi tai sitten ei vielä tiedetä. Vankkaa suitsutusta kenenkään puolesta ei vielä tunnu olevan.

Kala- ja Pyhäjokilaakson alueella haastaja Annika Saarikon tilanne ei ole niin vahva kuin muualla.

– Annikan asemaa varmasti täällä rasittaa Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnan loppuminen, Pylväs pohtii.

Tilaisuuksissa Pylväs on keskittynyt kuuntelemaan yleisön ääniä eikä kertomaan, kenestä tulee seuraava puheenjohtaja.

– Itselläni ei ole selvää suosikkia. Nyt pitää mennä puolueen etu edellä. Olen yrittänyt tilaisuuksissa kuunnella, mitä ihmiset odottavat puolueelta ja puolueen puheenjohtajalta.

Viime viikkoina keskustapuolueen tilaisuuksissa on riittänyt hyvin väkeä. Niissäkin, joissa ei ole ollut paikalla puheenjohtajakandidaatteja. Pylväs ei kuitenkaan usko yleisömäärän perustuvan hänen valovoimaisuuteensa, vaatimaton mies kun on.

– Ihmisillä on patoutunut sosiaalinen tarve käydä keskustelua, siksi he tulevat tilaisuuksiin puhumaan kasvokkain.