Paikallisuutiset

Puoli vuotta koronan vastaista taistelua on takana – sota on kaikkea muuta kuin ohi, mutta Suomessa tilanne on edelleen oleellisesti parempi kuin keväällä – suunta kuitenkin huolestuttaa terveysviranomaisia

Viikko 11. Keskiviikko, maaliskuun 11. päivä. Maailman terveysjärjestö WHO:n etiopialainen pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus pitää tiedotustilaisuuden.

Kiinassa jo viime vuoden lopulla ilmaantunut kummallinen virus, virallisestiCOVID-19:ksi nimetty, on tarttunut 113 maassa noin 124 000 ihmiseen. 4 500 on menehtynyt.

”Olemme syvästi huolissamme sekä viruksen leviämisen hälyttävästä tasosta ja vakavuudesta että toimettomuuden hälyttävästä tasosta. Olemme sen vuoksi arvioineet, että COVID-19:ää voidaan luonnehtia pandemiaksi”, Ghebreyesus sanoo.

Pandemiaksi tartuntatautia voi kutsua, jos se on levinnyt ympäri maapallon. COVID-19 eli korona oli näin tehnyt.

Torstaina 12. maaliskuuta Suomen pääministeri Sanna Marinillakin on asiaa kansalaisille. Kaikki yli 500 ihmisen kokoontumisen perutaan toukokuun loppuun saakka, lähikontakteja ja harrastuksiin menemistä pitäisi välttää, etätöitä suosia...

Marinin puhuessa Suomessa oli todettu yhteensä 109 koronavirustartuntaa.

Seuraavalla viikolla Suomi olivalmiuslain mukaisessa poikkeustilassa. Pian Uudenmaan maakunnan rajoille rahdataan betoniporsaita ja niiden viereen poliiseja ja sotilaita.

Puoli vuotta on kulunut. Tähän mennessä tapahtunut seuraavaa:

Koko maailmassa tartuntoja oli perjantaihin mennessä kirjattu 30 miljoonaa. Lähes 950 000 ihmistä on kuollut. Euroopassa tartuntoja on kirjattu 4,3 miljoonaa. Kuolleita on 215 000.

Suomessa tartuntojen määrä on kääntynyt loppukesän ja alkusyksyn viikkoina nousuun.Perjantaihin mennessä niitä oli tilastoitu yhteensä 8 858. Kuolleita on kirjattu perjantaihin mennessä 339. Sairaalahoidossa oli 16 ihmistä, joista kolme tehohoidossa.

Puolessa vuodessa sekä koko maailman että samassa veneessä soutavan Suomen talous on ottanut koronasta osumaa, jota on paikkailtumegalomaanisella velanotolla.

Selväksi on tullut, että WHO:n pääjohtaja oli puoli vuotta sitten oikeassa. Koronavirus oli todellakin jo tuolloin levinnyt maailmanlaajuiseksi.

Tartunta- ja kuolleisuusluvut osoittavat, että missään maailmankolkassa tällaista tautia ei oltu osattu huomioon. Yllätys ei olisi yllätys, jos siihen olisi varauduttu.

Numerot ovat lähtökohtaisesti tylsiä. Niiden avulla – tarkastellen asioita puolen vuoden taannehtivalla perspektiivillä – on kuitenkin mahdollista arvioida missä nyt mennään.

Jo maaliskuun alkupuolellaPohjois-Italiassa piru oli irti. Iäkäs väestö ei kestänyt uutta virusta. Terveydenhoitojärjestelmä oli luhistumaisillaan. Vainajia tuli kaamea tahtia.

Hiihtolomalaiset toivat koronan myös Suomeen, jossa todennettujen tautitapausten määrä alkoi kasvaa nopeasti. Vielä maaliskuun lopussa illasta toiseen eri ajankohtaisohjelmissa esiintyneet THL:n ja HUS:n asiantuntijat varoittelivat epidemian olevan vasta alussa.Huippukin häämötti jossain kesän korvalla.

Oikeassa asiantuntijat olivat. Tavallaan. Korona on edelleen keskuudessamme, mutta jos päivittäin todetut tartunnat katsotaan ja ennen kaikkea tutkitaan sairaalahoitoon joutuneiden määrää, tautihuippu näyttäytyy kristallinkirkkaana.

Kiirastorstaina, huhtikuun yhdeksäntenä, koronapotilaita oli eri sairaaloissa – valtaosa HUS:n alueella – tähänastinen päivittäinen ennätysmäärä, yhteensä 244. Tehohoidossa olevien määrän huippu, 83 potilasta, oli vuorokautta aikaisemmin. Samalla pääsiäisviikolla, 6. huhtikuuta, kirjattiin yhtenä päivänä ilmoitettujen (testit oli luonnollisesti tehty aikaisemmin) tartuntojen ennätys, 211 kappaletta.

Epidemian huippu – toistaiseksi ainakin – siis tuli vastaan neljä viikkoa pääministerin tiedotustilaisuuden jälkeen.

Ennusteiden mukaan näin ei pitänyt käydä.

Kukaan ei tietystikään voi tietää mitä seuraavina viikkoina ja kuukausina tapahtuu. Ovathan varmistuneet tartuntamäärät Suomessakin kasvaneet. Niin ne ovat tehneet monissa muissakin Euroopan maissa.

Kaiken lisäksi niin Suomessa kuin muuallakin terveys edellä -strategia on muuttunut kahden kärjen taktiikaksi, jotahybridiksikin nimitetään. Selkokielellä kyse on siitä, että minkään maan talous ei kestäisi vastaava sulkua kuin keväällä.

Niinpä on jarrutettava koronaepidemiaa samalla, kun taloutta on ryhdyttävä ajamaan vähintäänkin pintakaasulla. Se tarkoittaa mm. matkustusrajoitteiden lieventämistä ja sen myötä varmasti kasvanutta riskiä uusista tartunnoista.

Suomessa THL:n päivittäin ilmoittamat huippulukemat ovat parina päivänä hiponeet sataa. Se on aiheuttanut niin tavallisissa kansalaisissa kuin poliitikoissakin huolestumista.Torstaina THL:kin ilmaisi huolensa epidemian siirtymisestä Suomessa jälleen kiihtymisvaiheeseen.

Huoli on ilman muuta aiheellinen, mutta päivittäisten tartuntalukujen suhteuttaminen päivittäisten testien lukumäärään helposti unohtuu.

Otetaan esimerkki.

Pääsiäisviikolla Suomessa tehtiin päivittäin reipas 2 000 koronatestiä. Viime viikolla päivittäisten testien määrä oli viisin-kuusinkertainen. Ovatko päivittäiset tartuntamäärät kuusinkertaistuneet sitten kevään synkimpien päivien? Eivät lähellekään.

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen sanoi tämän asian hyvin selvästiviime tiistaina Ilta-Sanomien jutussa:

Keväällä meillä oli varmaan moninkertainen tapausmäärä kuin tilasto näyttää. Niitä ei pystytty testaamaan.

Tämän arvion voi todentaa numeroiden perusteella. Huhtikuun 6. päivänä siis kerrottiin 211 uudesta tartunnasta. Tuossa vaiheessa päivittäisten testien seitsemän päivän liukuva keskiarvo oli 1 919 eli yksi tartunta yhdeksää testiä kohden (positiivisten tulosten osuus 11 %).

Tämän viikon torstaina THL kertoi 49 varmistuneesta tartunnasta. Kun päivittäisten testien seitsemän päivän liukuva keskiarvo oli 10 448 eli yksi tartunta 213 testiä kohden (positiivisten tulosten osuus 0,47 %).

Huhtikuussa tartuntatapauksia on siis pahimmillaan ollut dramaattisen paljon enemmän, mahdollisesti yli tuhat päivässä.

Tämäkin huomioiden tautitilanteen vähättelyyn ei tietenkään ole mitään syytä. Varsinkin kun parin viime viikon aikana tartuntaryppäitä on ilmennyt ympäri maata, mm.Lestijärvellä.

Toistaiseksi koronatilanne Suomessa on kuitenkin verrattomasti paremmalla tolalla kuin huhtikuussa, jolloin huomattava osa tartunnoista jäi vielä havaitsematta riittämättömän testauskapasiteetin takia.

Palataan vielä Keski-Pohjanmaalle. Puoli vuotta ja 40 tartuntaa on yhtälö, jonka lopputulos aukikirjoitettuna vaikuttaa hämmentävältä, mutta näin asia kuitenkin on: Keski-Pohjanmaalla ei ole – toistaiseksi ainakaan – ollut koronaepidemiaa.

Uusia koronavirustartuntoja ei ole todettu Soiten alueella lähipäivinä. Lestijärven tartuntaketjun kulku on selvillä ja altistustilanteet on kartoitettu. Muistutamme painokkaasti, että Soiteen ei saa tulla flunssaisena ilman etukäteissoittoa. Lue lisää:https://t.co/WFxlRkjueW

— Soite (@Soite_)September 17, 2020

Kiitos kuuluu tietysti Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitessa tehdylle varautumistyölle – sekä hyvälle onnelle, joka sekin on syytä todeta ja tunnustaa.

Keväällä maassakannettiin huolta tehohoitokapasiteetin riittävyydestä. Juuri sen vuoksi taudin huippua pyrittiin saamaan mahdollisimman matalaksi, silläkin hinnalla, että epidemiasta tulisi pitkä.

Tehohoidon riittävyydestä kannettu huoli oli varmasti aiheellinen, mutta pahimmat skenaariot ovat jääneet toteutumatta. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa tehohoidossa olleiden koronapotilaiden määrä on ollut pyöreä nolla. Ylipäätään sairaalahoidon tarpeessa on ollut vain muutama potilas, reilusti alle kymmenen.

Oleellisin asia lähikuukausina on, että koronavirus saadaan pidetty ikäihmisten hoitokotien ulkopuolella. Jos tarkkana ei olla, se mikätapahtui keväällä Kiuruvedellä voi tapahtua missä tahansa muullakin.

”Lopullisen ratkaisun” koronapandemiaan tarjoaa vain rokote, jota on viime kuukausina kehitetty kovalla paineella ja –  ainakin Atlantin takana – ilmeisen rajoittamattoman budjetin turvin.

Oman haasteensa tuo 7,8 miljardin maapallon asukkaan rokottamisjärjestys. Arvata voi, että jonon kärkeä eivät muodosta afrikkalaiset, intialaiset taí pakistanilaiset.

Logistista yhtälöä taas ei yhtään helpota, että esimerkiksi lääkejätti Pfizerin kehittämää rokotetta on säilytettävä ja kuljetettava pakkauksissa, joiden lämpötila on 70 astetta pakkasen puolella.

Tilastotietojen lähteenä Helsingin Sanomien koronagrafiikat sekä THL:n tilastot.

Linkkejä lisätty 19.9. klo 9.24.