Paikallisuutiset

Ensi helmikuussa 60 vuotta täyttävän kokkolalaisen Annukka Kosken työuralla on mittaa jo 40 vuotta – Ikääntyneiden syrjinnästä hänellä ei ole kokemusta: "Olen huomannut, että täällä arvostetaan kokemusta ja osaamista"

Kun mittarissa on 50 ikävuotta, työn saaminen vaikeutuu. Vuosikymmen lisää ja se muuttuu mahdottomaksi. Eli ei muuta kuin eläkeputkeen – jos vain pääsee.

Näinkö tämä menee? Ei mene. Ei ainakaan kaikilla.

Helsingin kaupungilla varhaiskasvatuksen eri tehtävissä 37 vuoden mittaisen työuran tehnytAnnukka Koski on kuullut ja lukenut ikääntyneiden työntekijöiden ikävistä kokemuksista työmarkkinoilla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ensi helmikuussa 60 vuotta täyttävät Koski ei ole itse ikäsyrjintään törmännyt. Aika moni hieman varttuneempi työnhakija on. Työhakemuksien tehtailu ei johda aina edes vastauksiin.

– Varmasti sitä joillakin aloilla on. Itse en ole ehtinyt nähdä sellaista mistä ihmiset kirjoittavat, hän naurahtaa.

Kolme vuotta sitten Kokkolaan tyttärensä perheen ja lastenlastensa luokse muuttanut Koski työskentelee tällä hetkellä Kokkolan kaupungin varhaiskasvatuksen hallinnossa palvelusihteerinä.

– Olen huomannut, että täällä arvostetaan kokemusta ja osaamista. Olen esimerkiksi saanut hyödyntää tietotekniikkaosaamistani. Kun oppii ja haluaa oppia, siihen annetaan mahdollisuus, Koski kiittelee.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Halusta oppia kertoo, että Koski suoritti Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon (”kahden ja puolen vuoden tutkinnon seitsemässä ja puolessa kuukaudessa”).

Annukka Koski on viihtynyt Kokkolassa, jonne hän muutti Helsingistä kolme vuotta sitten.
Annukka Koski on viihtynyt Kokkolassa, jonne hän muutti Helsingistä kolme vuotta sitten. Kuva: Markku Jokela

Hallituksen syyskuista budjettiriihtä edelsi keskustelu, jossa työllisten määrän lisäämisen yhdeksi keinoksi nousi ns. eläkeputken poistaminen – minimissään sen merkittävä karsiminen.

Eläkeputki tarkoittaa pelkistäen sitä, että kuusissakymmenissä oleva työtön voi päästä 500 päivän ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahajakson jälkeen ns. lisäpäiville, jotka muodostavat sillan eläkkeelle.

Mitä mieltä itsekin ”putki-ikää” lähestyvä Annukka Koski on tästä?

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Se on ihan hyvä niille, jotka sen ovat ansainneet. Tarkoitan sitä, että jos on 20 vuotta vetänyt lonkkaa ja ollut jossain silloin tällöin töissä, se ei välttämättä ole oikein.

Koski tarkoittaa ansaitsemisella ihmisen koko työelämäkaarta.

– Kukaan ei puhu ihmisen työhistoriasta. Jos 60 vuotta täytettyään on tehnyt elämänsä töitä, se pitäisi ottaa paremmin huomioon.

Nähtäväksi jää, mitä eläkeputkelle tehdään. Sanna Marinin vasemmalle kallistuvassa hallituksen käsissä eläkeputken kohtalo oli niin kuuma peruna, että se viskattiin työmarkkinajärjestöille.

Ei tosin ilman takarajaa. Elleivät SAK, EK ja kumppanit saa ratkaisua valmiiksi marraskuun loppuun mennessä, asia palautuu hallitukseen. Sieltä päätöksiä on luvassa viimeistään joulukuussa.

Pohjanmaan TE-toimiston johtajaMika Palosaari asettelee sanansa erittäin varovaisesti, kun saa vastattavakseen kysymyksen eläkeputkesta.

– En oikeastaan lähde sanomaan yhtään mitään, koska siinä on puolensa ja puolensa. Ihan rehellisesti sanottuna se ei ole ollut meidän keskusteluissamme paljon esillä.

Työllisyysasteesta Palosaari sen sijaan esittää lukuja tavalla, joiden voi tulkita ottavan ainakin välillisesti kantaa eläkeputkeen.

– Ruotsissa ja muualla Skandinaviassa tämäntyyppistä... putkiajattelua ei ole. Suomessa työllisyysaste on heikoin Pohjoismaista. Olemme nippa nappa päässeet 70 prosentin paremmalle puolelle, kun tavoite on 75:ssä. Ruotsissa ollaan hyvin lähellä 80:aa, Norjassa ja Tanskassa ollaan 80:n paremmalla puolella. Islannissa taitaa olla yli 90. Kyllä meillä täällä jotakin oppimista on.

Tarjotaanko TE-toimistoista eläkeputkeen joutuneille/päässeille töitä samaan tapaan kuin muille työttömille?

– Kyllä tarjotaan. Ilman muuta.

FAKTA

Eläkeputki

Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa voi saada 500 päivän enimmäisajan lisäksi ns. lisäpäiviltä, jos on täyttänyt ikärajan ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana ennen lisäpäivien alkamista.

Vuonna 1957–1960 syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 61-vuotiaana. Eläkeputkeen jäämisen alaikäraja on 59 vuotta ja 1 kuukausi.

Vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 62-vuotiaana. Eläkeputkeen jäämisen ikäraja on 60 vuotta ja 1 kuukausi.

Lisäpäivärahaa voi saada enintään sen kuukauden loppuun, jona täyttää 65 vuotta. Yrittäjillä ei ole oikeutta lisäpäiviin.

Vanhuuseläkettä voi saada lisäpäivien perusteella 62-vuotiaana, jos on syntynyt vuonna 1957 tai sitä ennen tai 64-vuotiaana, jos on syntynyt vuosina 1958–1961.

Lähde: Kela ja Työeläke.fi

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä