Paikallisuutiset

Jussi Halla-ahon "epävirallinen" elämäkerta piirtää kuvan yhden asian poliitikosta – sellainen hän pohjimmiltaan myös on, arvioi Halla-ahon uraa läheltä seurannut Kannuksen nykyinen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö – kansanedustaja Mauri Peltokangas on täysin toista mieltä

Iltalehden politiikan toimittaja ja tietokirjailijaLauri Nurmi julkaisi (Into Kustannus Oy) viime viikolla"epävirallisen" elämäkerran perussuomalaisten puheenjohtajaJussi Halla-ahosta. Kirjassa käydään perusteellisesti läpi Halla-ahon elämänvaiheet ja hänen nousunsa puoluejohtajaksi. Nurmi on lukenut ja analysoinut mm. kaikki Halla-ahonScripta - kirjoituksia uppoavasta lännestä -blogiin usean vuoden aikana laatimat kirjoitukset, jotka keskittyvät ennen muuta maahanmuuton ja monikulttuurisuuden arvosteluun.

Halla-aho ei itse osallistunut elämäkerran tekemiseen.

Kannuksen kaupunginjohtajana ensimmäistä työkuukauttaan päätteleväJussi Niinistö toimi yhteensä kuusi vuotta (2011–2017) perussuomalaisten kansanedustajana ja puolueen hajoamisen jälkeen kaksi vuotta (2017–2019) sinisten eduskuntaryhmässä. Puolustusministerinä Niinistö toimi koko viime vaalikauden (2015–2019). Jussi Halla-ahon poliittista nousua hän seurasi aitiopaikalta.

Keskipohjanmaa esitti Niinistölle ja perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustajaMauri Peltokankaalle kuusi kysymystä Halla-ahosta.

Luulen, että Halla-aho jatkaa, joko hän sitä sisimmässään haluaa tai ei. Syy: hänellä on missio, joka on kesken. Jussi Niinistö

Olet tuntenut Jussi Halla-ahon pitkään ja seurannut läheltä hänen nousuaan aina perussuomalaisten puheenjohtajaksi saakka. Missä vaiheessa huomasit tai aloit ajatella, että tämä itseään mieluummin kirjoittaen (Scripta) kuin puhuen ilmaiseva Halla-aho on ns. real deal eli hänellä on mahdollisuuksia lyödä itsensä läpi ensin Helsingissä ja pian myös valtakunnallisesti?

Jussi Niinistö: ”Olin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa perussuomalaisten valtakunnallinen vaalipäällikkö. Puolueella oli tuolloin Helsingissä rehellisesti sanoen varsin vaatimaton ehdokasasettelu. Jussi Halla-aho onnistui kuitenkin – lähinnä Scriptaan kirjoittamalla – saamaan listan eniten ääniä, yli 2 200. Hän ei mennyt läpi, mutta seuraavan vuoden kuntavaaleissa hän onnistui. Tuohon aikaan aloin paremmin ymmärtää internetin kasvavaa merkitystä vaalitaistelussa. Tavallaan Halla-aho oli uuden ajan airut.”

Mauri Peltokangas (kysymystä muotoiltu Peltokankaalle):Missä vaiheessa tulit tietämään, että Helsingissä vaikuttaa Jussi Halla-aho-niminen maahanmuuttokriitikko, joka ilmaisee itseään mieluummin kirjoittaen (Scripta) kuin puhuen?

Halla-aho ei ole mielestäni koskaan ollut yhden asian mies. Mauri Peltokangas

"2009."

Halla-aho ilmoitti politiikkaan pyrkiessään maahanmuuttokriittisyyden ja monikulttuurisuuden vastustamisen olevan hänen tärkein asiansa. Onko Halla-aho mielestäsi pohjimmiltaan edelleen ns. yhden asian mies, jonka on pakon edessä – ison puolueen puheenjohtajana – koetettava toimia yleispoliitikkona? Vai onko Halla-aho yksinkertaisesti muuttunut ja maltillistunut?

Niinistö: ”Kyllä Halla-aho on edelleen pohjimmiltaan yhden asian mies. Puolueen puheenjohtajana hän joutuu toki toimimaan myös yleispoliitikkona. Näkee selvästi, että hän ei nauti siitä. Yllättävän hyvin hän on silti pärjännyt. Ja on varmasti ikääntymisen ja perheellistymisen myötä maltillistunut. Se on elämää.”

Peltokangas: "Halla-aho ei ole mielestäni koskaan ollut yhden asian mies."

Halla-ahon persoonasta välittyy ikään kuin hän olisi  jotenkin ei-mukavuusalueellaan puheenjohtajana vaikkapa A-studion haastattelussa tai ylipäätään julkisuudessa. Millainen persoona Halla-aho oikeasti on oman kokemuksesi perusteella?

Niinistö: ”Halla-aho on introvertti tutkijaluonne. Mutta jos jokin asia, tässä tapauksessa maahanmuuttokysymys, on introvertille tärkeä, voi hän operoida myös epämukavuusalueellaan ja ajan mittaan myös kehittyä siinä virtuoosiksi. Pienessä ja luotetussa piirissä Halla-aho voi olla hyvinkin hauska. Sellaista kuivaa, älykästä brittihuumoria.”

Peltokangas: "Jussi on ystävällinen ja erityisen kohtelias herrasmies."

Halla-aho tunnetaan ja tunnustetaan yli puoluerajojen älykkäänä ihmisenä, joka puhuu kirjakieltä ja viljelee kirjoituksissaan runsaasti sivistyssanoja. Tällaisen ei pitäisi olla resepti suosioon, jossa osa kannattajista kutsuu häntä ”Mestariksi”. Mikä Halla-ahon nauttiman, osin fanaattisenkin suosion selittää?

Niinistö: ”Halla-ahon suosion takana on kansalaisten huoli Suomen harjoittamasta maahanmuuttopolitiikasta. On paljon suomalaisia, jotka eivät halua että Suomi toistaa esimerkiksi Ruotsin tekemiä virheitä. Palvonta liittyy internet-maailman ilmiöihin.”

Peltokangas: "Rehellisyys ja faktat. Hän on ollut aina asioiden päällä."

Halla-aho täyttää ensi huhtikuun lopussa, muuten yhdeksän päivää kuntavaalien jälkeen, 50 vuotta. Perussuomalaisten puoluekokous pidetään Seinäjoella puolitoista kuukautta myöhemmin. Halla-aho aivan varmasti valitaan jatkamaan, jos hän vain niin haluaa. Mitä luulet tai uskot, haluaako?

Niinistö: ”Luulen, että Halla-aho jatkaa, joko hän sitä sisimmässään haluaa tai ei. Syy: hänellä on missio, joka on kesken. Jos hän ei syystä tai toisesta jatkakaan, on varapuheenjohtaja Riikka Purra vahvoilla. Euroopasta on esimerkkejä naispuheenjohtajista, jotka ovat nousseet populistipuolueen johtoon tavallaan pehmentämään puolueen miehisen kovaa julkikuvaa ja siten hankkimaan uutta kannatusta – lähinnä naisista. Perussuomalaisethan on perinteisesti ollut miesten äänestämä puolue.”

Peltokangas: "Toivon, että haluaa."

Seuraavissa eduskuntavaaleissa perussuomalaiset voi nousta suurimmaksi puolueeksi. Pidätkö mahdollisena, että maahan muodostettaisiin pääministeri Jussi Halla-ahon johtama enemmistöhallitus?

Niinistö: ”Se päivä olisi mielenkiintoista nähdä! Mutta en osaa pitää sitä – vielä – mahdollisena. Paljon pitää vielä vettä Lestijoessa virrata...

Saisiko Halla-aho kanssaan lähinnä kokoomuksen ja keskustan hallitukseen, syntyisikö osapuolia tyydyttävä hallitusohjelma ja jos syntyisi, kauanko perussuomalaiset ylipäätään pysyisi koossa ja monipuoluehallituksessa pakostakin tehtävien kompromissien takana?

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Halla-ahon johtamat perussuomalaiset ovat asemoineet itsensä rakenteelliseen oppositioon. He eivät edes halua hallitukseen. Halla-aho ymmärtää, että hänen nykyinen eduskuntaryhmänsä ei kestäisi hallitusvastuuta. Oppositiossa on helppo olla yksin oikeassa.

Toisaalta tämä tuntuu tällä hetkellä riittävän puolueen kannattajille, mutta kuinka kauan? Jos koville puheille ei ole katetta, kyllästyvätkö puolueen äänestäjät ennen pitkää?

Vai onko niin, että osalle kansalaisista on yhdentekevää onko puolue hallituksessa tai oppositiossa, kunhan ”vanlainereita” syntyy.

Olen itse sen verran vanhakantainen, että politiikassa kun ollaan niin pitää saada jotain aikaankin.”

Peltokangas: "Jussi olisi mielestäni loistava pääministeri. En löydä syytä miksi ei voitaisi muodostaa."

// 24.10. kello 12.18 Korjattu otsikon kirjoitusvirhe.

// 26.10. kello 21.51 korjattu jutun alussa ollut asiavirhe. Jussi Niinistö ei toiminut kahta kokonaista kautta perussuomalaisten kansanedustajana, vaan vuodet 2011–2017. Puolueen hajottua kesäkuussa 2017 hän jatkoi vaalikauden loppuun sinisten kansanedustajana. Puolustusministerinä Niinistö oli koko viime vaalikauden 2015–2019.