Paikallisuutiset

Saattoliikenne sumputtaa koulujen kadut ja parkkipaikat, sillä alueita ei ole suunniteltu nykyisenlaisille liikennemäärille – "Jos lapset liikkuisivat jalan, ei problematiikkaa olisi", sanoo Kokkolan kaupunkisuunnittelupäällikkö

Jonottamista. Pimeyttä halkovia ajovaloja. Kiirettä ja kiristyviä hermoja.

Aamukahdeksan kynnyksellä kellojen soittoon on yli kymmenen minuuttia aikaa, mutta Hollihaan koulun parkkipaikalla on jo ahdasta. Yhä useammin lapsi tuodaan kouluun henkilöautolla.

Kun Hollihaan koulu Kokkolassa aloitti toimintansa syksyllä 1960, oli saattoliikenne liki tuntematon käsite. Koulun parkkipaikalta keskustan suuntaan johtava Pikiruukintie on muisto niiltä ajoilta.

Kapeaa kadunpätkää ei ole suunniteltu nykyisenlaisia aamuruuhkia varten.

Hollihaan koulu ei ole yksin. Lasten kuljettaminen kouluun eli saattoliikenne tukkii monen viime vuosituhannella rakennetun koulun kadut ja parkkipaikat aamuisin.

– Uusien koulujen suunnittelussa saattoliikenne pyritään ottamaan entistä paremmin huomioon, mutta vanhat koulut ovat olemassa olevan katuverkon ja yhdyskuntarakenteen varassa. Suunnitelmia on hankalampi tehdä, sanoo Kokkolan sivistysjohtajaTerho Taarna.

Katso videolta, miltä näyttää aamulla Hollihaan koulun edustalla.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Lapsia tuodaan entistä enemmän kouluun, toteaa Hollihaan koulun rehtoriPertti Kuosmanen.

– Saattoliikenteen haasteita on mietitty rehtorikokouksissa, mutta kysymykset ovat aikamoisia ratkaistaviksi. Haluaisin, että saattoliikennettä olisi vähemmän, mutta perheiden tilanteet ovat erilaisia. Lasten kuljettamiseen vaikuttaa esimerkiksi työpaikan sijainti, Kuosmanen sanoo.

Kannuksessa suunnitellaan uuden Raasakan koulun rakentamista. Samalla suunnitellaan nykyistä toimivampia liikennejärjestelyitä.

Saattoliikenteestä johtuva kaoottinen liikennerumba yritetään saada kuriin.

– Tarjolla on eri vaihtoehtoja. Esimerkiksi Siltakadun hidastamista mietitään, kevyelle liikenteelle pyritään tekemään mahdollisimman vähän kadunylityksiä. Tätä varten olemme käyttäneet erikseen liikennesuunnittelijaa. Liikennemääriä on seurattu, sanoo Kannuksen tekninen johtajaMikko Polet.

Hänen mukaansa vaarallisin paikka aamuruuhkissa on niin sanottu Meijerisilta.

– Sillalla on hetkellisesti paljon liikennettä, muuten sitä voisi kuvailla hiljaiseksi.

Polet on sitä mieltä, että lapset oppivat liikenneturvallisuutta vain liikenteen sekaan menemällä. Kun hänen omat lapsensa aikanaan tulevat kouluikään, Polet ei aio auton ratin taakse hypätä.

– Suunnittelulla voidaan kuitenkin lisätä turvallisuutta. Liikennemäärät ovat kasvaneet, minkä takia esimerkiksi takseille on annettu ohje, että koulun edustalla ei saa peruuttaa senttiäkään.

Toimivista koulupihoista Polet keksii ainakin yhden hyvän esimerkin.

– Kokkolassa Ventuksen koulun pihalla on yksisuuntainen saattorengas.

Kokkolan kaupunkisuunnittelupäällikköJouni Laitisella on ratkaisu aamuruuhkien välttämiseksi.

– Jos lapset liikkuisivat jalan, ei problematiikkaa olisi. Voisiko tavoitetila olla kevyen liikenteen olosuhteiden kehittäminen isojen pysäköintikenttien sijaan?

Laitisen mukaan koulujen aamuruuhkat puhuttavat Kokkolassa säännöllisesti. Haasteena on se, että vallitsevaan taajamarakenteeseen ei noin vain tehdä muutoksia.

– Ilman muuta ratkaisuja haetaan ja rehtorien kanssa keskustellaan. Esimerkiksi Hollihaassa on mietitty kadun leventämistä, mutta asia ei ole yksinkertainen, koska talot ovat ihan vieressä kiinni. Mäntykankaan koulun edustalle taas tehtiin taskuja ja saattopysäkkejä, pieniä järjestelyitä.

Jouni Laitinen toteaa saman kuin sivistysjohtaja Taarna. Uuden rakentamisessa kaikki on helpompaa.

– Saattopaikat voi ottaa huomioon. EsimerkiksiChydeniuksen koululle saatiin lisäpotkua etupihaan: pahimmat tulpat purkautuvat nykyään muutamassa minuutissa.

Autoilu on selvästi lisääntynyt 1990-luvulta, sanoo Haapajärven K.J. Ståhlbergin koulun rehtoriJari Saaranen. Sen takia haapajärvisiä lapsia kannustetaan aktiivisiin koulumatkoihin.

– Olemme liikkuva koulu, sanoo Saaranen.

K.J. Ståhlbergin koulussa opiskellaan parhaillaan väistötiloissa. Hassua on se, että toinen tilaelementeistä seisoo keskellä Koulukatua.

– Liikenne on ohjattu kiertämään Koulukadun alapuolista tietä. Alkuvaiheessa se aiheutti ruuhkia, mutta totuttelun jälkeen liikenne alkoi sujua.