Paikallisuutiset

Kotihoidon tuki pois ja lapset suoraan päiväkotiin? Ei missään nimessä järkevää, sanoo keskipohjalaisperhe – Katso myös video

Lasten kotihoidon tuen poistaminen keskusteluttaa, perhe toivoo valinnanvapauden säilyvän

Pitäisikö kotihoidon tuki poistaa kokonaan, jotta vanhemmat saataisiin perhevapailta nopeammin takaisin työelämään? Kysymykseen tulee keskipohjalaisäidiltä nopeasti kieltävä vastaus.

– Tuen poistaminen ei ole järkevää missään nimessä, koska se veisi perheiltä täysin vapauden valita. Nythän on vapaus valita, jääkö lapsi kotiin ja jos jää, kumman vanhemman kanssa. Kotihoidon tuen voi myös jättää käyttämättä, jos haluaa lähteä töihin aikaisemmin, kahden lapsen äiti, maatalousyrittäjäJonna Korkiakangas-Sahipakka Perhosta sanoo.

Kotihoidon tukea saa vanhempainvapaan päätyttyä, jos perheen alle kolmevuotiasta lasta hoidetaan kotona. Vanhempainvapaakausi puolestaan päättyy, kun lapsi on noin yhdeksän kuukauden ikäinen.

Keskustelu kotihoidon tuen poistamista alkoi vuodenvaihteessa, kun Helsingin Sanomat uutisoi työ- ja elinkeinoministeriön tutkijaryhmän esityksestä. Esityksen mukaan tuen poistaminen voisi olla keskeinen keino työllisyyden kohentamiseksi.

 Kotihoidon tuen poistaminen veisi perheiltä vapauden valita. Jonna Korkiakangas-Sahipakka Maatalousyrittäjä

Korkiakangas-Sahipakan perheessä kotihoidon tuen poistaminen ei lisäisi perheen vanhempien työllisyyttä. Työtä on jo valmiiksi riittämiin, sillä perheen vanhemmat ovat maatalousyrittäjiä Sahipakka MTY:ssä ja tekevät molemmat töitä lastenhoidon ohessa. KaksivuotiasArttu ja neljän kuukauden ikäinenKaroliina ovat vuorotellen äidin jaAntti-isän hoidossa.

Artun vanhempainvapaan päätyttyä Korkiakangas-Sahipakka valitsi kotihoidon, koska se sopi yrittäjävanhempien arkeen hyvin.

– Päivät olivat kyllä täynnä, koska meillä ei ole mikään pieni karja. Melkein heti perään aloin kuitenkin odottamaan Karoliinaa, joten päätimme, ettemme laita Arttua hoitoon vähäksi aikaa ennen vauvan syntymää.

Nyt perhe on pohtinut, miten lasten hoitokuviot järjestetään, kun nuorimmaisen vanhempainvapaakausi päättyy kesän alussa. Voi olla, että ainakin esikoiselle haetaan hoitopaikkaa kunnan varhaiskasvatuksesta.

– Vähän yli kaksivuotias on jo vilkas ja nopea jaloistaan, eli riskit maatilalla kasvavat, kun ollaan tekemisissä isojen eläinten kanssa. Nuorempaa lasta voi vielä pitää mukana maatilan töissä esimerkiksi rattaissa, Korkiakangas-Sahipakka puntaroi.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Perholaisäiti toivoo, että kotihoidon tuesta keskustellessa muistettaisiin myös maaseudun näkökulma. Pienissä kunnissa työllistyminen ei ole kaikille itsestään selvää. Moni voi valita hoitovapaan myös sen takia, että töitä ei yksinkertaisesti ole.

Paljon on myös Korkiakangas-Sahipakan kaltaisia yrittäjäperheitä, joissa lasten kotihoito voi olla työtä tekevillekin vanhemmille käytännöllisintä.

Maaseudulla myös välimatkat päiväkoteihin voivat olla pitkiä. Maatilalla saattaa olla edullisempaa ja ajankäytöllisesti järkevämpää pitää lapset kotona vuorotellen isän ja äidin hoidossa kuin kuljettaa heitä päivittäin kyliltä keskustan päiväkotiin. Lisäksi kotihoito antaa paremmat eväät suunnitella päivän aikataulua töiden mukaan, kun ei tarvitse olla päiväkodilla tiettyyn aikaan lasta viemässä tai hakemassa.

Jonna Korkiakangas-Sahipakka toivoo, että kunnissa voitaisiin järjestää joustavaa kerhotoimintaa myös alle kolmevuotiaille. Tällä hetkellä seurakunnat pitävät monella paikkakunnalla lasten kerhoja, mutta yleinen kolmen vuoden ikäraja jättää tätä nuoremmat lapset toiminnan ulkopuolelle.

Alle kolmevuotiaille suunnatut kerhot voisivat kuitenkin helpottaa sekä kotona olevien että työtä tekevien vanhempien arkea ja auttaa lasta sopeutumaan ryhmissä toimimiseen. Tämä veisi paineita myös varhaiskasvatukselta.

– Meilläkin voisi riittää kolme-neljä tuntia kerhotoimintaa vaikka pari tai kolme kertaa viikossa. Silloin lapsi pysyisi pois varsinaisen varhaiskasvatuksen piiristä, minne jäisi resursseja sellaisille lapsille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat.