Paikallisuutiset

Miten maanteiden talvikunnossapito hoidetaan? Keskipohjanmaan levikkialueella on kaksi urakoitsijaa ja viisi aluetta – Joka paikassa teitä ei aurata samalla tahdilla

Maanteiden kunnossapito on Suomessa ELY-keskuksien kontolla. Ehkä pikemminkin organisoitavana – käytännön työn tekevät urakoitsijat.

ELY kilpailuttaa urakoitsijat alueille viideksi vuodeksi. Urakoitsijan toiminta-alue ei määräydy kuntajaon eikä suoranaisesti tieosuuksienkaan mukaan.

– Urakoitsijan toiminta-alue määräytyy hoidon, esimerkiksi aurauksien, kannalta. Alueet ovat selviä, työjärjestelyn kannalta järkeviä kokonaisuuksia. Yleensä urakoitsijalla on noin tuhannen kilometrin alue, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen johtajaAnders Östergård kertoo.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on yhdeksän alueurakkaa. Pohjois-Pohjanmaalla puolestaan on 11 alueurakkaa.

Keskipohjanmaan levikkialueella toimii kaksi alueurakoitsijaa. Destia Oy vastaa niin kutsutun Raahen–Ylivieskan alueen, Pyhäjärven alueen, Kokkolan alueen ja Pietarsaaren alueen teiden kunnossapidosta. Tapio Pahkakangas Oy huolehtii Vetelin alueen teistä.

Raahen–Ylivieskan alue on tiestöpituudeltaan Suomen suurin alueurakka. Kyseisellä alueella tiestöä on yli 2 400 kilometriä. Raahen–Ylivieskan alueeseen Keskipohjanmaan levikkialueen kunnista sisältyvät Pyhäjoki, Merijärvi, Oulainen, Kalajoki, Ylivieska, Alavieska, Haapavesi, Nivala ja Himanka.

Pyhäjärven alue on tiepituudeltaan hiukan alle tuhat kilometriä. Alueeseen kuuluvat Kärsämäki, Pyhäjärvi, Haapajärvi ja osa Reisjärvestä.

Kokkolan alue on täkäläisistä Destian alueurakoista pienin: noin 650 kilometriä. Kokkolan alueen muodostavat Kokkola, Kannus, Kälviä ja Lohtaja.

Pietarsaaren alueella on tiestöä 1 100 kilometrin edestä. Pietarsaaren aluetta ovat Pietarsaari, Kruunupyy, Pedersöre, Luoto ja Uusikaarlepyy.

Vetelin alue on suuruudeltaan 700 kilometriä. Alueeseen sisältyvät Kaustinen, Veteli, Perho, Lestijärvi, Toholampi, Halsua ja osa Reisjärvestä.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toiminta-alueella maantieverkon talvikunnossapitoon pistetään 17 miljoonaa euroa vuosittain. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella käytetään talvikunnossapitoon vuosittain noin 15 miljoonaa euroa. Summa pitää sisällään kolme maakuntaa: Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan.

Mainittu 15 miljoonan euron summa jakautuu toiminta-alueen maakuntien kesken tieverkon suhteellisen osuuden mukaan. Keski-Pohjanmaan osuus tieverkosta on noin 15 prosenttia.

Kunnossapidossa isojen alueurakoiden hinta asettuu vuositasolla miljoonan euron paikkeille. Kokoluokkaa pienempien alueiden kunnossapitokustannukset ovat 600 000–700 000 euroa vuodessa.

Keskipohjanmaan levikkialueen kunnista Pohjanmaan ELY-keskuksen toiminta-alueeseen kuuluvat Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Kruunupyy, Lestijärvi, Luoto, Pedersöre, Perho, Pietarsaari, Toholampi, Uusikaarlepyy ja Veteli. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella ovat Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Sievi ja Ylivieska.

Valpas lukija saattaa ihmetellä, miksi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskukset juoksevat vuorovedolla tekstissä, jossa kerrotaan keskipohjalaisteiden talvikunnossapidosta. Pohjanmaan ELY-keskuksessa ei ole liikennevastuualueen yksikköä, vaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus hoitaa keskitetysti Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liikenneasiat.

Teitä ei höylätä puhtaaksi lumesta samalla tahdilla joka kolkassa, vaan auraustyö priorisoidaan tien talvihoitoluokan mukaan. Pääteitä – Keski-Pohjanmaalla lähinnä valtateitä 8 ja 13 – putsataan ripeimmin.

Östergård kertoo, että kun pari–kolme senttimetriä lunta on satanut, aurauskalusto lähtee liikkeelle. Liikennemääriltään hiljaisilla tieosuuksilla lunta saa tulla seitsemästä kahdeksaan senttiä ennen kuin niitä aurataan.

Miksi näin? Taloudelliset resurssit ovat realiteetti, jota täytyy kunnioittaa. Kunnossapitoon liittyvä priorisointi on pitkälti kustannuskysymys.

– Ei ole mitään mahdollisuutta, että koko tieverkkoa hoidettaisiin samalla tavalla. Myös liikennemäärä vaikuttaa. Suola toimii vain vilkkaimmilla teillä – pienemmillä teillä suolan käyttö ei ole tarkoituksenmukaista, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtajaTimo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta perustelee.

Jutun otsikkoa muokattu 17.1. klo 7.13.