Paikallisuutiset

Pelko pahenevasta piinasta – Soiten infektioylilääkäri Marko Rahkonen arvioi koronatilanteen huononevan ennen käännettä parempaan, rokotteita on saatu odotettua vähemmän

Huolestuttavalta näyttää. Näihin kahteen sanaan voi kiteyttää sekä hallituksen, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion koronaepidemian etenemisestä.

Kyse ei ole pelkästään viime päivinä kohonneista tartuntamääristä. Nekin aiheuttavat huolta, mutta välttämättä kaikkein pahinta ei ole vielä nähty. Perussyitä epidemiakuvan synkentymiseen on kaksi: viruksen brittimuunnos ja rokotuksien viivästyminen tuotantovaikeuksien takia.

– Kyllä todennäköistä on, että tilanne vielä huononee ennen kuin se lähtee paranemaan, Soiten infektioylilääkäriMarko Rahkonenkin arvioi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Soiten alueella tartuntatilanne on pysynyt koko epidemian ajan rauhallisena, mutta Keski-Pohjanmaallakin tartuntojen ilmaantuvuuskäyrä on muuttunut taas osoittamaan punaisena ylöspäin.

Tuotantovaikeudet alkavat näkyä. Määrät ovat tipahtaneet siitä mitä meille oli alunperin ilmoitettu. Marko Rahkonen Soiten infektioylilääkäri

Torstaina Soite kertoi kahdesta uudesta tartunnasta. Yhteensä niitä on sitten viime maaliskuun puolen välin diagnosoitu 173. Kun tuon luvun jyvittää kuukausikeskiarvoksi, ollaan hieman alle 17:ssä. Viikossa luku on keskimäärin neljän tietämissä.

Käytännössä vaihtelu toki on hyvin suurta, kun esimerkiksi viime kesänä epidemia oli valtakunnallisestikin käytännössä pysähdyksissä.

Yhtäkkiset ryvästymät taas voivat leimahtaa rajoitustoimista huolimatta missä hyvänsä ja milloin hyvänsä. Siitä on tasavalta täynnä varoittavia esimerkkejä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Sairaalahoitoa vaativia koronapotilaita on Soiten alueella ollut epidemian aikana noin 15. Tehohoitopotilaiden määrää Soite ei julkista, mutta luku on lähempänä nollaa kuin viittä.

Soiten infektioylilääkäri Marko Rahkonen suhtautuu varauksellisesti samanlaisten rajoitustoimien ulottamista koko maahan. Näin tapahtuu, mikäli epidemiassa siirytään kakkosvaiheeseen.
Soiten infektioylilääkäri Marko Rahkonen suhtautuu varauksellisesti samanlaisten rajoitustoimien ulottamista koko maahan. Näin tapahtuu, mikäli epidemiassa siirytään kakkosvaiheeseen. Kuva: Clas-Olav Slotte

Alkuviikosta hallitus kertoi päivitetystä toimintasuunnitelmastaan. Kolmiportaisen asteikon ylimmällä ja samalla pahimmalla tasolla on koko maan laittaminen lukkoon ja avaimen kätkeminen valtioneuvoston linnaan.

Uuden linjauksen taustalla on pelko covid-19-viruksen ns. brittimuunnoksesta, joka on huomattavasti alkuperäistä ”villivirusta” leviävämpää laatua. Juuri se halutaan pitää kaikin keinoin kurissa.

Kolmitasoisen strategian kakkostaso tarkoittaa alueellisten rajoitusten poistumista. Jos puolet sairaanhoitopiireistä (yhteensä 21:stä) siirtyisi leviämisvaiheeseen, koko maassa otettaisiin käyttöön leviämisvaiheen rajoitustoimet riippumatta oman sairaanhoitopiirin tilanteesta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Ymmärrän kyllä tämän, mutta en sitä täysin hyvänäkään pidä. Joillakin alueilla jouduttaisiin menemään toimenpiteisiin, jotka eivät olisi siellä välttämättömiä. Parin viime viikon tartuntamäärät (koko maassa) tosin antavat viitteitä, että kakkostason suuntaan voidaan olla menossa, Rahkonen pohtii.

Tällä hetkellä leviämisvaiheessa on viisi sairaanhoitopiiriä. Kiihtymisvaiheessa on kymmenen. Näiden joukossa ovat Pohjois-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Keski-Pohjanmaa on viiden muun kanssa perustasolla.

Kolmostaso tarkoittaisi käytännössä valmiuslain käyttöönottoa. Kynnys siihen on äärimmäisen korkea. Mikäli tähän jouduttaisiin, epidemia olisi karannut täysin käsistä.

Rokottamistahdista ja viime päivinä erityisesti rokotteiden saatavuudesta on käyty vilkasta keskustelua niin Suomessa kuin koko EU:n tasolla.

Tällä hetkellä tyly tosiasia on, että rokoteannoksia ei saada mihinkään EU-maahan odotettuja ja lääketehtaiden kanssa aiemmin sovittuja määriä. Se on todettu myös Soitessa.

– Tammikuuksi luvatusta määrästä saimme keskiviikkona viimeisen erän. Se tuli tuiki tarpeeseen, kun edellinen oli jo melkein käytetty. Meille toimitetuista rokotteista osahan jaetaan myös Kalajoelle.

Tammikuu siis sujui ennakkolupausten mukaisesti, mutta kuun vaihtuessa tilanne muuttuu huonompaan suuntaan.

– Tuotantovaikeudet alkavat näkyä. Määrät ovat tipahtaneet siitä mitä meille oli alunperin ilmoitettu. Meilläkin oli laskettu paljon AstraZenecan rokotteen varaan. Samoin Modernan rokotteita toivottiin enemmän, mutta ne määrät ovat hyvin vaatimattomia, Rahkonen kertoo.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä