Paikallisuutiset

Suomen Kuvalehden teettämässä kuntarankingissa Keskipohjanmaan alueelta nousee esiin viisi kuntaa – "Totta kai tuntuu tosi hyvältä", sanoo 293 kunnan joukossa TOP 20:een rankatun Uudenkaarlepyyn kaupunginjohtaja Mats Brandt

Vastaus klassiseen urheilutoimittajan kysymykseen on itsestäänselvä. Kysytään silti. Miltä tuntuu, että Uusikaarlepyy sijoittuu manner-Suomen 293 kunnan joukossa 20 parhaan joukkoon (18:s)?

– Totta kai tuntuu tosi hyvältä. Meillä oli sattumalta keskustakehityksen keskustelu viime viikolla, kun saimme tietää tästä rankingista. Se sparrasi meitä todella hyvin, kun pohdimme miten vahvistamme kaupungin asemaa ja elinvoimaisuutta, vastaa Uudenkaarlepyyn kaupunginjohtajaMats Brandt.

Mihin ”rankingiin” Brandt viittaa?

Aivan varmasti monikielisyys tuo kilpailuetua. Tunnistetaan, että kielistä on hyötyä ja on hyvä oppia muita kieliä. Mats Brandt Uudenkaarlepyyn kaupunginjohtaja

Kyse onSuomen Kuvalehden teettämästä listauksesta, jonka tekivätaluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntijaTimo Aro sekä monien kuntien ja kuntaliitosten konsulttina ja selvitysmiehenä toiminut hallintotieteiden tohtoriEero Laesterä.

Rankkauksen perustana on kolme teemaa, jotka liittyvät väestökehitykseen, elinvoimaisuuteen ja kuntatalouteen. Jokaisessa näissä teemassa on kuusi muuttujaa ja niiden päälle vielä korona eli yhteensä 19 eri indikaattoria.

Manner-Suomen kunnat rankattiin viiteen eri kategoriaan (viiden, neljän, kolmen, kahden ja yhden tähden kunnat), joissa jokaisessa on noin 60 kunta. Vastaava vertailu tehtiin myös neljä vuotta sitten.

Meillä on hyvin monissa hyvinvointikyselyissä ja hyvinvointi-indikaattoreissa valtakunnan keskiarvon yli meneviä tuloksia. Henrik Kiviniemi Pyhäjärven kaupunginjohtaja

Keskipohjanmaan alueen kunnista viisi yltää viiden tähden joukkoon. Silmiinpistävää on, että ne kaikki ovat ruotsinkielisen Pohjanmaan kaksikielisiä kuntia, joissa suuri enemmistö asukkaista puhuu ruotsia äidinkielenään.

Uudenkaarlepyyn jälkeen sijalla 34 on Pedersöre, Pietarsaari on 42., Luoto 48. ja Kruunupyy 49. Suomenkielisistä kunnista neljän tähden kuntia ovat Kalajoki (62.), Kaustinen (70.) ja Kokkola (83.).

Kokkola sijoittuu maakuntakeskusten joukossa parhaimpaan viisikkoon. Se on tässä porukassa juuri viides. Kategorian kärjessä ovat Vaasa (kokonaisrankingissa 33.) ja Seinäjoki (44.).

Maan suurimmat – yhdeksän yli 100 000 asukkaan – kaupungit ovat Helsingin johdolla luokiteltu erikseen.

Koko rankingin kärjessä on vähemmän yllättäen Kauniainen. Perässä seuraavat Sipoo, Helsinki, Espoo ja ydinvoimalapaikkakunta Eurajoki. Uusi ydinvoimalakunta Pyhäjoki on – vielä ainakin – kohtuullisen kaukana kärjestä eli sijalla 150. Toki Pyhäjoki arvioidaan kolmen tähden kunnaksi.

Vaan nyt on kysyttävä, että miksi viiden tähden kuntien joukossa on niin vahva edustus ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta?

Nopea vastaus on, että ei voi yksiselitteisesti tietää. Syitä on monia, Timo Aro pohjustaa vastaustaan.

– Kyseessä on kokonaisuus hyvistä tekijöistä, jotka vahvistavat toinen toistaan.

Aro alkaa luetella näitä hyviä tekijöitä.

– Kaikki työllisyysdynamiikkaan liittyvät mittarit ovat hyvällä tasolla. Työllisyysaste on korkea kaikissa ikäryhmissä. Työttömyysaste vastaavasti matala eli ollaan jopa täystyöllisyystasolla. Rakennetyöttömyys on myös vähäistä.

Koko laajalla Pohjanmaalla yrittäminen on tunnetusti arvossaan ja siirtyy ikään kuin geeniperimänä. Tätä ei Aro sano, mutta viittaa tilastoihin.

– Toinen iso tekijä on vahva yritysdynamiikka eli alueella on paljon yrityksiä suhteessa väestöpohjaan. Aika paljon on vahvoja pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Sitten on tekijä, jonka mittaaminen on hankalaa tai jopa mahdotonta. Se on kuitenkin olemassa.

– Osallisuuteen, yhteisöllisyyteen, vuorovaikutukseen ja sosiaaliseen pääomaan liittyvät asiat näkyvät esimerkiksi äänestysaktiivisuudessa. Samoin luottamuspääomassa, kun kysellään kuinka paljon ihmiset tai yritykset luottavat omaan tulevaisuuteensa.

Edellä olevista seurannee myös Aron mainitsema neljäs myönteinen asia.

– Kaikki terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät mittarit ovat todella hyvät. Väestö on alueella hyvin perustervettä verrattuna koko maan lukuihin. Se tarkoittaa, että elinajanodote alueella on pikkuisen pidempi. Ihmiset ovat terveempiä, työkykyisempiä ja toimintakykyisempiä pidempään kuin keskimäärin muualla maassa.

Edellä siis aluetutkijan arvio. Ne ovat hyvin linjassa Uudenkaarlepyyn kaupunginjohtajan näkemysten kanssa. Hän ei viittaa pelkästään johtamaansa kaupunkiin, vaan ylipäätään ruotsinkielisen Pohjanmaan kuntiin.

– Kielestä riippumatta kaikki toimivat verkostuneisuuden periaatteella. Ovat kuntia, jotka ovat joustavia, mutta joissa on myös pysyvyyttä. Tämä luo hyvän alustan kehitykselle. Näillä seuduilla on hyvä elää ja toimia. On vakaa yhteiskunta ja hyvä arvopohja. Täällä on hyvä toimia yrittäjänä. Yrittäjyys on kova sana meilläpäin, Brandt luettelee.

Arvio vahvasta yhteisöllisyydestä saa Brandtilta vahvan puoltolauseen.

– Aivan varmasti. Sosiaalisesta pääomasta puhutaan kehityksen voimavarana. Sehän liittyy tähän samaan. Avoimuus ja yhteisöllisyys ovat isoja asioita.

Entäpä sitten kaksikielisyys. Sekin lienee vahvuus?

– Aivan varmasti monikielisyys tuo kilpailuetua. Tunnistetaan, että kielistä on hyötyä ja on hyvä oppia muita kieliä. Tämähän on tosi vientiorientoitunutta seutua. Suomella tai ruotsilla ei pelkästään pärjää ulkomailla. Asenne on, että kieliä arvostetaan ja pitää kommunikoida muiden kanssa, kun tekee kauppaa ja matkustaa.

Uusikaarlepyy sijoittui kärkisijoille (15.) myös neljä vuotta sitten tehdyssä SK:n rankkauksessa. Yhdessä kerrassa voi olla kyse osin sattumasta tai jostain kertaluonteisesta tekijästä. Toinen kerta viittaa syvempiin syihin.

– Kyllä se mittaa jotain pysyvämpää, Mats Brandt pohtii.

Kuntien ja kaupunkien johtajien virkaan on sisäänrakennettuna, että uhkiinkin on varauduttava. Huolestuttaako tai mietityttääkö joku asia Uudessakaarlepyyssä?

– Haasteena on turkiselinkeinon tulevaisuudennäkymät. Uudessakaarlepyyssähän on turkistarhauksen keskittymä. Se on meille todella tärkeä elinkeino. Näiden seutujen yrittäjyys kumpuaa todella paljon turkiselinkeinosta.

Tunnetusti turkisalalla ei ole viime aikoina mennyt hyvin.

– Toivon hartaasti, että elinkeinolla olisi tulevaisuutta Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla olisi myönteisempää kehitystä. Nyt näyttää, että on hieman valoa tunnelin päässä, Brandt toteaa.

Jos ajatellaan Suomen kuntien tilannetta laajemmin, jakolinja noudattelee hieman koomisestikin ikivanhaaPähkinäsaaren rauhan (1323) rajaa, jota tosin ei todennäköisesti koskaan maastoon merkitty eikä sillä ollut aikalaisille mitään käytännön merkitystä. Näin on todennut suomalaisista nykytutkijoistaJukka Korpela.

Kaakonkulmasta Pyhäjoelle kulkeva linjaus joka tapauksessa jakaa suomalaista kuntakenttää karkeasti niin, että länsi- ja eteläpuolella menee hyvin. Itä- ja pohjoispuolella ei niinkään. Lapissa tosin matkailusta elävät Inari (Saariselkä), Kittilä (Levi) ja Kolari (Ylläs) kuuluvat viiden tähden kuntiin.

– Tämä on kyllä hämmentävää. Varsinkin terveyteen ja hyvinvointiin, mutta myös luonnonolosuhteisiin liittyvät asiat hirveän paljon noudattelevat tätä rajaa. Kaikki rannikkoalueen kunnat oikeastaan Haminasta Kemi-Tornioon saakka menestyvät kohtuullisen hyvin, Timo Aro naurahtaa.

Voiko sillä olla vaikutusta, että esimerkiksi Pohjanmaan rannikolta on ollut historiallisesti hyvät suhteet Ruotsiin?

– On sillä vaikutusta, kun ajatellaan Suomen elinkeino- ja toimialarakenteen kehitystä sekä alueellista työnjakoa. On alueita, jotka tuottavat raaka-aineita ja on alueita, jotka jalostavat raaka-aineita.

Aro puhuu Rannikko-Suomen ja – lainausmerkeissä – ”Savotta-Suomen” eroista, jotka ovat historiallisestikin isoja.

– Ne erot ovat myös suhteellisen pysyviä. Jos katsoo vaikka työllisyyteen liittyviä alueellisia eroja tai yrittäjyyteen ja yritysilmapiiriin liittyviä alueellisia eroja, ne ovat lähtökohtaisesti olleet aina aika isoja sekä maan eri osien välillä, alueitten välillä ja myös kuntien välillä.

Kuinka pysyvä tämä jako itäisen ja läntisen Suomen välillä on?

– Ehkä ne perinteiset maan eri osien väliset erot entistä enemmän siirtyvät maakuntien sisällä oleviksi eroiksi. Tietynlainen alueellinen eriytyminen vahvistuu jo ihan ikärakenteen muutoksen kautta, Aro pohtii.

Maakuntakeskuksia pidetään oman maakuntansa vetureina, mutta samalla ne kuitenkin imevät väkeä ympäröivästä maakunnasta?

– Se peruskuva ei ole mihinkään muuttunut. Maakuntakeskukset ja maakuntakeskuksien ihan välittömässä läheisyydessä olevat kehyskunnat yleensä hyötyvät oman vaikutusalueensa kehityksestä, Aro toteaa.

Kun asioita pannaan järjestykseen, joku on aina kärjessä ja joku toisessa päässä listaa.

Keskipohjanmaan alueen kunnista yhden tähden luokituksen ovat saaneet Haapavesi (246.), Haapajärvi (254.), Reisjärvi (259.), Merijärvi (264.) ja Pyhäjärvi (282.).

Pyhäjärven kaupunginjohtajaHenrik Kiviniemi ei ole SK:n rankkaukseen tutustunut. Se ei myöskään hänen ”päiväohjelmaansa muuta”.

Aina on kyse myös siitä millä kriteereillä asioita arvioidaan. Joku toinen voi painottaa toisia asioita enemmän kuin toinen.

– Meillä on hyvin monissa hyvinvointikyselyissä ja hyvinvointi-indikaattoreissa valtakunnan keskiarvon yli meneviä tuloksia riittävillä otannoilla. Ne ovat meidän työssämme tärkeämpiä kuin esimerkiksi kuntarankingtilastot, Kiviniemi sanoo.

Asiallisesti saman toteaa toisin sanoin Timo Aro.

– Jos kunta saa yksi tai kaksi tähteä, ihmisten mielestä se voi kuitenkin olla viiden tähden kunta elinolosuhteiltaan.

Voi olla sitä ihan oikeastikin.