Paikallisuutiset

Väärälle alustalle kasattu pääsiäiskokko voi kyteä maan alla kuukaudenkin – Koronarajoitukset eivät kokkoja sinänsä kiellä, katso video viime pääsiäiseltä Räyringistä

Pelastuslaitos harvemmin on tavannut valistaa kansaa tarttuviin tauteihin liittyvien asioiden osalta, mutta korona-aika muutti tämänkin.

– Kaikki lähtee siitä, että koronan suhteen pitää olla erittäin varovainen. Osallistujamääriä on rajoitettu aluehallintovirastojen päätöksellä ja aluekohtaiset kokoontumisrajoitukset on syytä tarkistaa ja pitää niistä kiinni, niin että liikaa väkeä ei kokon ympärillä ole.

PalomestariAntti Kätevä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta viittaa pääsiäiskokkoihin, joiden polttamista koronarajoitukset eivät sinänsä kiellä. Suuria kokkotapahtumia ei voi järjestää, mutta yksityisissä kokonpoltoissa on oltava yhtä tarkkana kuin ennenkin.

– Kokkoa tulee polttaa vain taajama-alueen ulkopuolella ja tarpeeksi kaukana rakennuksista, kasvustosta ja puista. Kokosta lähtevät kipinät pystyvät lentämään yllättävän kauas, kymmeniä ja jopa satoja metrejä, Kätevä muistuttaa.

Tuuliolosuhteet vaikuttavat asiaan melkoisesti.

– Tyyni sää on kokolle paras ja kovan tuulen aikana on avotulen teko täysin kiellettyä. Kannattaa olla tarkkana tuulen suunnan suhteen, ettei tuulisi rakennusten suuntaan.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Minne hyvänsä ei roihua tietenkään voi ryhtyä virittelemään.

– Perusperiaate on, että vain omalle maalle ja muualle vain maanomistajan luvalla. Kokkoa on poltettava niin, ettei savu häiritse mahdollista lähietäisyydellä olevaa naapuria.

Maasta puheen ollen ei yhdentekevää ole sekään, millaiselle perustalle kokkoa virittelee.

– Kokkoa ei kannata kovin huokoiselle maalle tehdä, eli jos on vaikkapa turvemaata, niin se saattaa kyteä pitkään.

Kytemistä voi olla jopa metrin syvyydessä eikä märkä maa takaa, etteikö näin voisi käydä. Moisen paloreaktion sitkeydestä on pelastuslaitoksella käytännön kokemusta.

– On ollut ihan lähivuosina tapauksia, että ollaan käyty sammuttamassa kokon paikkaa kuukauden päästä pääsiäisestä, Kätevä tietää.

Perinteisesti on kokossa saatettu polttaa osapuilleen kaikkea, mikä palaa.

Viranomaisten kanta moiseen perinteeseen on ehdoton.

– Kokossa saa ihan ehdottomasti polttaa vain ja ainoastaan puhdasta puuta. Ei esimerkiksi roskia tai maalattua materiaalia.

– Pahimmissa tapauksessa on kokoissa ollut kaikenlaista muovia ja painekyllästettyä tavaraa, joka ensinnäkin on hengitettynä vaarallista ja jää sitten maastoon ja on ikuisesti siellä.

Tuollainen käryttäminen voi siis täyttää vaaran aiheuttamisen tai jopa ympäristörikoksen tunnusmerkistöt. Kokon kanssa voi mokata muutenkin kuin päästämällä tulen karkuun.

Jos mokataan, niin kuka on vastuussa?

– Periaate avotulissa on, että sytyttäjä vastaa.

Niinpä sytyttäjän ei parane jättää tulta, ellei ole varma, että joku muu ottaa sen huolehtiakseen.

– Koskaan ei kannata jättää kokkoa yksin, vaan aina pitää jonkun olla siinä kokon vieressä loppuun asti. Avotuli on arvaamaton, Kätevä muistuttaa.

Hyvä olisi myös pitää kokon lähellä jonkinlaista alkusammutusvälinettä, kuten jauhesammutinta.

– Alkusammutuksella voi säästyä isoilta kuluilta.

Avotulia koskeva valistus on aika-ajoin paikallaan, mutta tänä pääsiäisenä haluaa pelastuslaitos muistuttaa tulen lisäksi jäästä.

– Jäille ei ole enää asiaa, ellei ole aivan varma paikasta, jossa kulkee, Antti Kätevä korostaa.

Kommentti