| ° | m/s | |
Kirjoitin tästä aiheesta 29.11.2018 otsikolla "Kokkolaan kultapalloinen helminauha". Kirjoitukseni on luettavissa Keskipohjanmaa-lehdessä. Koostan tähän muitakin esityksiäni, joita ideoin eri otsikoin. Korostin vesielementtejä, jotka koostuisivat sisävesimaisemista. Kultapallon ylin vesikohde olisi Köykärin rämeikköön rakennettava tekojärvi-Kokkojärvi. Järvi noudattaisi maaston muotoja (1,2 km x 300-500 m). Järveen voitaisiin jättää 3–5 saarta; grillipaikat, lintutorni, kaksi uimarantaa (+ lasten kahluuallas) ym. Kokkojärveä ympäröisi ruoppausmassoista pohjustettu ulkoilureitti. Järvi olisi todellinen virkistys- ja ulkoilukeidas vailla pirullista ja aina kylmää merituulta.
Toiseksi kultapalloksi esitin Vikströmin kanavaa, joka johdattaisi kirkkaan puhdasta vettä Kokkojärvestä sulun kautta seuraavaan kohteeseen, saostusaltaaseen-Tervalampeen (= kolmas kultapallo), joka on toteutunut, ja tulee olemaankin suuressa suosiossa. Neljäs kohde oli Suntin nimeäminen Kokkojoeksi, ja sen perusteellinen ruoppaus. Seuraava oli betoninen pohjapato, eikä mikään "pyörökiviröykkiö" (toteutettu). Viimeinen oli Kokkojoen suisto-meri-Tervalahti, jolle ei tarvitse, eikä voi tehdä mitään.
Valtio on myöntänyt 250 000 euroa Kokkolan Kaupunkipuiston kehittämiseksi. Kokkolassa on jo kymmeniä luontopolkuja, merenrantareittejä, "arkeologiaa ym. kohteita".
Esitän, että myönnetyt varat käytetään kaikkia kokkolalaisia palveleviin tarkoituksiin. Tärkeimpänä näen Kokkojärven rakentamisen, ja toisena myös kaupunkipuistoon kuuluvan Kokkolan Kukkulan kehittämisen, johon annoin sysäyksen lehtikirjoituksellani 20.2.2019: "Ruoppausmassat hyötykäyttöön." Kirjoitukseni sisältää muutaman muunkin kehitysidean, joita en nyt toista. Esitykset sisältyisivät myös Kaupunkipuiston kehitysideologiaan.
Reijo Kivelä
Kokkola
Järvi olisi todellinen virkistys- ja ulkoilukeidas vailla pirullista ja aina kylmää merituulta.
| ° | m/s | |
TILAAJILLE
