Paikallisuutiset

Kokkolan krematorion tammikuun toisella viikolla käynnistyneet rakennustyöt ovat edenneet suunnitellusti: valmista pitäisi olla elokuun 11. päivänä

Kolme ja puoli kuukautta eikä enää ihan sitäkään. Sitten on vainajien tuhkaus mahdollista Kokkolassakin. Maan järjestyksessään 22. krematorion rakentaminen alkoi tammikuun 11. päivänä. Tasan seitsemän kuukautta myöhemmin pitäisi olla valmista.

Näillä näkymin onkin.

– Luvata sitä ei voi, mutta kaikkemme teemme sen eteen. Vielä ainakin ollaan aikataulussa, Kokkolan seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikköJanne Korkiakangas sanoo.

Puolentoista miljoonan euron kokonaisinvestointia on suunniteltu Kokkolaan pitkään ja hartaasti. Nyt toteutuvaa tosin ”vain” noin kolme ja puoli vuotta.Aivan ensimmäiset keskustelut krematorion rakentamiseksi Kokkolaan käytiin neljännesvuosisata sitten.

– Onhan tämä ollut pitkä prosessi, Korkiakangas viittaa esimerkiksi ympäristöluvan hakemiseen. Pelkästään se kesti kymmenisen kuukautta.

Krematorion pääurakasta vastaa Pinalto / A.I.Siirilä Oy Kokkolasta, putki-, ilmanvaihto- ja sähköurakoitsijaksi valittiin Vantaalla pääpaikkaansa pitävä Are Oy.

Kun julkisuuteen tuli tieto krematorion rakentamisesta keskussairaalan tyhjilleen jääneeseen lämpökeskukseen, kritiikkiä sateli. Ehkä hienoista kauhisteluakin. Janne Korkiakangas vakuuttaa, että huoleen ei ole syytä.

– Kokkolan krematorio saa vainajaa kunnioittavan ja arvoisensa tilan.

Krematorion keskeisen laitteen eli uunin kilpailutuksessa piti olla erityisen huolellinen.

– Kilpailutus oli hirveän tarkka, että vältyttiin markkinaoikeudelta. Voi melkein sanoa, että viimeisen viiden vuoden aikana Suomen krematoriohankkeista melkein jokaisen uunikilpailutus on mennyt markkinaoikeuteen, Korkiakangas kertoo.

Se pitää paikkansa. Tuore esimerkki löytyy Lapista, jossaRovaniemen krematorion uunikilpailutusta on käsitelty kahteen kertaan markkinaoikeudessa.

Rovaniemellä ei varmasti paljon naurata, mutta tragikoomisiakin piirteitä kahden uunitoimittajan vuoroittaisissa valittamisessa markkinaoikeuteen on.

Tuoreimman tarjouskisan hävinnyt GEM Matthews International valitti Rovaniemen seurakunnan hauta- ja kiinteistötoimen päätöksestä markkinaoikeuteen. Valittaja katsoi, että Höganäs BorgestadOy:n referenssit eivät olleet vaatimusten mukaisia. Markkinaoikeus yhtyi pari kuukautta sitten näkemykseen.

Pari vuotta aikaisemmin markkinaoikeus oli myös hylännyt seurakunnan ratkaisun uunitoimittajasta. Samat pelurit olivat silloinkin asialla. Tuolloin valittaja vain oli Höganäs kun tarjouskisan oli voittanut GEM.

Samat firmat tarjosivat Kokkolan seurakuntayhtymällekin uunia. Tarjouskilpailun voitti GEM.Höganäsin puolelta huomautettiin jälkikäteen, että valitun uunin kapasiteetti ei ollut tarjouskisan mukainen.

Se on. Asiasta käytiin GEM:n kanssa neuvottelut, joiden tuloksena Kokkolan seurakuntayhtymällä on mustaa valkoisella uunin kapasiteetista. Se on 1 500 tuhkausta vuodessa.

– Meillä on ympäristölupa 1500 tuhkaukseen ja (uunivalmistajan) kapasiteettitodistus, että nykyisellä poltintekniikalla uuni pääsee tarvittaessa tuohon lukemaan, Janne Korkiakangas korostaa.

Aivan varmaksi voi sanoa, että Kokkolan krematorion kapasiteetti tulee riittämään pitkään. Tuhkauksien osuus on kasvanut tasaisesti koko valtakunnassa. Viime vuonna ylitettiin ensimmäisen kerran 60 prosentin raja.

Vuonna 2000 Suomessa kuolleista tuhkattiin 26,5 prosenttia. Itse asiassa tuhkausprosentti on kasvanut jok’ikinen vuosi vuodesta 1992 lähtien.Tuolloin maan vajaasta 50 000 vainajasta tuhkattiin 16,3 prosenttia.

Entäpä Kokkolan seurakuntayhtymän alueella?

– Tuhkausten määrä on ollut koko ajan tasaisessa nousussa. Tämän hetken tilastoissa joka viides Kokkolan seurakuntayhtymän vainajista tuhkataan, Janne Korkiakangas kertoo.

Kun seurakuntayhtymän alueella kuolee vuosittain 450–500 ihmistä, tuhkauksien määrä on noin sata vuodessa. Näistä valtaosa on tehty Seinäjoella.

– On vaikea ennustaa kuinka paljon ympäristökunnista tulee ns. vieraspaikkakuntalaisia tuhkattavia vainajia. Jos joskus puhutaan yhteensä 500 tuhkauksesta vuodessa, se on varmaankin aika lailla realismia. Ei se alkuvaiheissa tule olemaan sitäkään. Se on päivänselvä asia.

Kehityksen suuntaan on Kokkolassa joka tapauksessa varauduttu. Esimerkiksi Annan hautausmaan hautauksista jo noin 40 prosenttia on tuhkattuja vainajia. Kaikilla seurakuntayhtymän paikkakunnilla hautausmailla on yhteismuistomerkit sekä muisto- ja sirottelulehdot tuhkatuille vainajille.