Paikallisuutiset

Väestöennuste vuoteen 2040 näyttää miinusta kaikissa Keski-Pohjanmaan kunnissa Kokkola mukaan lukien – Koronaefektikään ei pitemmän päälle riitä paikkaamaan syntyvyyden laskua

Vuosien 2015-2020 kehityksen perusteella lasketun ennusteen mukaan koko Keski-Pohjanmaan väkiluku vähenee vuoteen 2040 mennessä 7,9 prosentilla, Pohjanmaan 2,5 prosentilla ja Pohjois-Pohjanmaan 3 prosentilla.
Vuosien 2015-2020 kehityksen perusteella lasketun ennusteen mukaan koko Keski-Pohjanmaan väkiluku vähenee vuoteen 2040 mennessä 7,9 prosentilla, Pohjanmaan 2,5 prosentilla ja Pohjois-Pohjanmaan 3 prosentilla. Kuva: Jukka Lehojärvi

Melko lohdutonta luettavaa on Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tuore väestöennuste vuoteen 2040. Väki vähenee kaikissa Keski-Pohjanmaan kunnissa keskuskaupunki Kokkola mukaan lukien riippumatta siitä, jääkö koronapandemian tuoma etätyö ja turvallisuushakuisuus asuinpaikan valinnassa uudeksi normaaliksi vai eikö.

MDI:n ennusteessa on laskettu väestönkehitykselle kolme vaihtoehtoa: perusura pohjautuu vuosien 2015–20 kehitykseen, kaupungistumisen skenaario ei ota lainkaan huomioon koronavuoden 2020 kehitystä ja hajautumisen skenaario puolestaan on laskettu vain vuoden 2020 perusteella.

Koronavuosi toi suuressa osassa maata helpotusta väestön vähenemiseen, mutta trendin jatkuminen on vielä kysymysmerkki. Alhainen syntyvyys ja väestön ikääntyminen haastavat joka tapauksessa koko Suomen väestönkehitystä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kahden vuoden takaisessa ennusteessa Kokkolalle ennustettiin vielä 1,4 prosentin väestönlisäystä vuoteen 2040 mennessä, kun nyt mennään noin 4 prosenttia miinukselle.

MDI:n väestöennusteen laatinut asiantuntijaRasmus Aro kertoo Kokkolan ennusteen heikentyneen siksi, että siinä on nyt otettu huomioon vieraskielisen väestön erilainen muuttokäyttäytyminen verrattuna kotimaisiin kieliryhmiin.

– Vieraskielinen väestö muuttaa aktiivisesti pienemmistä kaupungeista pois pääkaupunkiseudulle.

Koko Keski-Pohjanmaan ennuste on synkistynyt kahden vuoden takaisesta kuuden prosentin miinuksesta noin kahdeksaan prosenttiin. Aron mukaan tämä perustuu nimenomaan Kokkolan ennusteen heikkenemiseen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pohjanmaan puolella sijaitseva Luoto on Kokkolan lähialueilla ainut kunta, jonka väestö kasvaa kaikissa vaihtoehdoissa korkean syntyvyyden ansiosta. Pedersöre pääsisi parhaimmillaan hajautumisen skenaariossa nollatulokseen. Kokkolan ja Pietarsaaren miinukset ovat suhteellisen pieniä.

Väestö kasvaa kaikissa kolmessa skenaariossa vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla sekä kuntatasolla noin joka kuudennessa kunnassa vuosina 2020–2040.

Tulevan väestönkehityksen voittajia ovat ennusteen mukaan pääkaupunkiseudun, suurten kaupunkien ja niiden kehysalueen lisäksi merkittävät mökki- ja matkailukunnat. Kuitenkaan esimerkiksi Kalajoki ei näytä mainittavasti hyötyvän. Kaupungistumis-vaihtoehdossa Kalajoen väkiluku laskisi 12,6 prosentilla, kun koronaefektin huomioivissa perusura- ja hajautumisskenaarioissa tappiota tulee vajaat 11 prosenttia.

Rasmus Aro huomauttaa Kalajoen olevan sen verran suuri paikkakunta, ettei koronaefektin tuomalla muuttovoitolla ole yhtä suurta painoarvoa kuin jossain 2000 asukkaan mökkikunnassa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Mutta pandemian vaikutus on sen tyyppinen, että se tuo lisää työikäistä väestöä, ja sillä on suuri merkitys. Kalajoella on paljon potentiaalia, ja siellä voidaan päästä merkittävästi ennustetta parempiin lukemiin. Nyt kannattaisi panostaa kunnan näkyvyyteen ja houkuttelevuuteen.

Vaikka koronavuoden tuomat muutokset väestönkehityksessä eivät juuri käännä uusia kuntia kasvu-uralle, niin jatkuessaan ne kuitenkin maltillistavat väestön vähenemistä monessa kunnassa. Esimerkiksi Lestijärvi menettäisi pahimmassa kaupungistumisen skenaariossa lähes 27 prosenttia väestöstään vuoteen 2040 mennessä, kun taas hajautumisen jatkuessa miinusta tulisi 17,1 prosenttia.

Monessa keskipohjalaiskunnassa koronavuoden vaikutukset eivät juurikaan hetkauta väestöennustetta. Toholammille on luvassa reilun 28 prosentin väestön vähenemä skenaariosta riippumatta. Kaustisella ollaan noin kahdeksan prosentin ja Kannuksessa 11 prosentin laskuvauhdissa kaikissa skenaarioissa.

Pitkään kasvu-uralla olleen Ylivieskan väkiluku on kaikissa skenaarioissa laskemassa vuoteen 2040 mennessä noin 5,5 prosentilla, mikä on toki alueen miinuksista vähäisimpiä.

Väestöennusteet eivät ota huomioon kuntien toimenpiteitä, kuten kaavoitusta tai investointeja. Esimerkiksi Pyhäjoen ydinvoimalainvestointi tuo Aron mukaan todennäköisesti lisää "buustia" paikkakunnalle.

MDI:n kehitysjohtajaJanne Antikaisen mukaan aluepolitiikalla voidaan vaikuttaa väestönkehitykseen niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.

– Vuodet 2008–20 ovat olleet aluekehitysmielessä erittäin haastavia. Kekkosen kauden ja Lipposen hallituskauden jälkeen ei Suomessa ole paljon suurta kansallista aluepolitiikkaa tehty.

Riippumaton aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laatinut ennusteen omana työnään. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen aineistoja.

//Juttuun korjattu 2.6. klo 13.41 asiantuntijan nimi: Rasmus Aro, ei Aho.

Lue lisää:

Keskipohjanmaan pääkirjoitus: Kaikkiin ennusteisiin ei pidä alistua, mutta väki ei pakkaudu Keski-Pohjanmaalle pelkästään toivomalla

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä