Paikallisuutiset

Hoitajapula pahenee koko ajan –  Kalajokinen lähihoitaja Sari Käpylä: "Särkymävaraa ei ole yhtään. Kun joku sairastuu, työvuorossa olevat tekevät poissaolevienkin työt", videolla hän kertoo omista kokemuksistaan

Tämän kesän hoitajapula on vasta alkusoittoa, jos tilanteeseen ei puututa nopeasti. Moni sairaala taistelee jo henkilöstön löytymisestä vakituisiin työpaikkoihin.

Kalajokinen lähihoitajaSari Käpylä tietää käytännössä, mitä hoitajapula tarkoittaa.

– Särkymävaraa ei ole yhtään. Kun joku sairastuu, työvuorossa olevat tekevät poissaolevienkin työt, koska ne on joka tapauksessa hoidettava. Toisinaan joudutaan tekemään ylimääräisiä vuoroja tai menemään vapailta töihin. Hoitajapula on vaatinut jo pitkään joustamista henkilökunnalta, Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosastolla työskentelevä nainen sanoo.

Käpylää on auttanut jaksamaan ja venymään oman työn arvostus ja kollegoiden tuki.

– Haluamme pitää yhdessä huolta työpaikastamme. Kaikilla on korkea työmoraali, jossa myös eettiset kysymykset ovat joka päivä läsnä. Potilaiden vuoksi olemme valmiita joustamaan, hän sanoo.

Somessa aktiivinen Käpylä kertoo hoitajien uupumisen ja loppuunpalamisen näkyvän keskusteluissa. Väsyneistä ja ylikuormittuneista hoitajista osa on tehnyt jo omia ratkaisujaan: ottanut virkavapaata, lähtenyt opiskelemaan, vaihtanut työpaikkaa tai kokonaan toiselle alalle. Sari Käpylä aloittaa sairaanhoitajaopinnot syksyllä.

– Sairaanhoitajista on suurin pula. Vaikka harvalle hoitoala on enää kutsumus, minä haluan viedä omaa osaamistani eteenpäin. Haluan työskennellä ihmisten kanssa ja tehdä hyvää. Työ on raskasta, mutta koen sen tosi tärkeäksi, hän perustelee.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Hoitajapula koskettaa koko Suomea. Vain harvassa terveyspalveluita tuottavassa yksikössä on varahenkilöstöä. Hoitajapula on pahentunut korona-aikana ja eläköitymistahti on kiivas. Alan huono vetovoima vaikuttaa siihen, että nuoret eivät halua opiskelemaan hoitoalalle. Työvoimapulasta kärsivät etenkin vanhusten palvelut ja kotihoito.

– Kotihoidossa ja vanhusten palvelukeskuksessa eletään viikko kerrallaan ja mietitään, mistä saadaan raavittua henkilökuntaa työvuoroihin, Oulaisten perusturvajohtajaPäivi Rautio sanoo.

Oulaisissa, Kalajoella ja Selänteen alueella vuodeosastopaikkoja on jouduttu supistamaan hoitajapulan vuosi.

– Käsipareiksi on jouduttu palkkaamaan vain vuoden koulua käyneitä henkilöitä. Hoitajapula ei kohdistu enää kesään, vaan se on ympärivuotista, Rautio kertoo.

Hänen mielestään alan koulutuksen lisäämisellä ei ratkaista hoitajapulaa, koska väki ei riitä Suomessa. Vanhusväestö kasvaa ja koulutukseen hakeutuvat ikäluokat pienenevät.

– Hakijat loppuvat, jos työperäistä maahanmuuttoa ei oteta tosissaan, hän sanoo ja huomauttaa, että muillekin aloille tarvitaan tekijöitä.

– Tämä kesä päästään jollain tavalla, mutta tämänhetkinen hoitajapula on vasta alkusoittoa. Mitoitukset tulevat voimaan vuonna 2023, jolloin hoitajia tarvitaan lisää kaikkialle, hän toteaa.

Vuodeosaston paikkalukua on tarkoitus arvioida syksyllä uudelleen Kalajoella.

– Meillä ei ole enää tarvetta 40 paikalle, koska hoitoajat osastolla ovat lyhentyneet ja hoitoketjut kehittyneet. Kotisairaalatoiminnan aloittaminen kasvattaa kotihoitoa, hyvinvointipalvelujohtajaAnne Mäki-Leppilampi sanoo.

Hän iloitsee lähihoitajakoulutuksen jatkumisesta ja hoiva-avustajakoulutuksen käynnistymisestä Kalajoella. Sama tilanne on Selänteen alueella, jossa hoitajakoulutuksia käynnistyy Reisjärvellä ja Haapajärvellä.

– Hoitajista on kova kilpailu. Vielä emme ole tehneet kansainvälistä rekrytointia, mutta kun korona joskus päättyy, uskon, että sote-toimijat ja hyvinvointialueet joutuvat pohtimaan, mistä henkilökuntaa saadaan lisää, Mäki-Leppilampi sanoo ja muistuttaa, että hoitoala ei ole vain raskasta puurtamista:

– Kannustan nuoria hakeutumaan alalle.

Haapajärvinen Tehyn hallituksen jäsen, sairaanhoitaja ja pääluottamusmiesNina Pulkkinen on joutunut vastaamaan useisiin irtisanomista koskeviin kysymyksiin menneen talven aikana.

– Katselen kauhun sekaisin tuntein tulevaisuuteen. Olen erittäin huolestunut siitä, miten paljon sote-alan koulutuksiin hakeutuminen on vähentynyt ja kuinka vähän avoinna olevia työpaikkoja haetaan. Paikan- ja alanvaihtajia on paljon, hän sanoo.

Pulkkinen on huolestunut siitä, jos pito- ja vetovoiman eteen ei pikaisesti tehdä oikeita asioita: koroteta palkkoja ja laiteta työoloja kuntoon.

– Tuntuu, että työnantaja keksii kaikki muut temput, mutta ei rahaa. Nyt on viimeinen hetki korjata tilanne, hän sanoo.

Tilanteen vakavuudesta jotain kertoo se, että työntekijät soittavat pääluottamusmiehelle itkun kanssa ja kysyvät, onko pakko tehdä työvuoro vapaapäivänä, jolle on sopinut ennakkoon muuta menoa.

– Ennen työntekijöiltä löytyi enemmän joustoa, enää ei jakseta. Ääripäätilanteita tulee enemmän, Pulkkinen sanoo.

Muokattu jutun otsikkoa klo 7.23.