Kokkola-lehti

Kokkolan verotus ei ole muuttumassa – kaupunginjohtaja Stina Mattilan talousarvioesitys tähtää lievästi ylijäämäiseen tulokseen

Verotus ennallaan ja tulos ylijäämäinen. Siinä pelkistetystiKokkolan kaupungin talous vuosimallia 2022. Näin kaupunginjohtajaStina Mattila ainakin asiat näkee.

Mattila tuntee ja tietää, että Kokkolalla on taloudessa omat haasteensa lähivuosina, mutta lähtökohdat tuleville vuosille ovat hänen mielestään erinomaiset.

– Jos ei meillä Kokkolassa ole onnistumisen mahdollisuuksia, niin kenellä sitten on? Jos ajatellaan minkälainen työllisyysaste rannikolla on, minkälaista teollisuutta meillä on, millainen on väestönkasvumme, meillä on kaikki mahdollisuudet onnistua, Mattila maalailee.

Vuodet eivät ole sisaruksia keskenään.Viime vuodelle kunnat saivat valtiolta korona-avustuksia enemmän kuin ymmärsivät pyytää.

Se tarkoitti Kokkolassa viime vuonna peräti12,3 miljoonan euron ylijäämää. Jo tämän vuoden talousarviossa oli varauduttu koronatukien pienentymiseen ja budjetoitu 4,4 miljoonan euron alijäämä.

Lopullinen tulos tullee olemaan huomattavasti parempi. Tammi-elokuun tilanteen perusteella mahdollisuudet jopa nollatulokseen ovat olemassa. Budjetoitua pienemmäksi alijäämä on joka tapauksessa jäämässä.

Entäpä ensi vuosi? Kaupunginjohtajan esityksessä muistutetaan koronatukien poistumisesta. Toki viime päivien uutisten perusteella niitäkin saatetaan vielä tarvita. Ilman niitäkin tavoitteena on ylijäämäinen tulos. Toki suhteellisen niukka eli arviolta 0,8 miljoonan euron suuruinen.

– Ensi vuoden budjettia voisi luonnehtia tavallaan välikauden tai -vuoden budjetiksi, Mattila pelkistää ja viittaa sote-uudistukseen ja vuonna 2023 aloittaviin hyvinvointialueisiin.

Kokonaisuutena kaupungin talousnäkymissä on runsaasti positiivista. Ihan niin kuin Mattila korostaa. Verotulot ovat myönteisen yleistaloudellisen kehityksen ryydittäminä kasvamassa. Myös kaupungin väestönkasvu kulkee hyvään suuntaan.Viime kesänä Kokkolassa saatiin iloita 48 000 asukkaan rajan rikkoutumisesta.

Vajaa vuosi sitten Kokkolan valtuutetutäänestivät veroprosentista, mutta edellisvuonna laskettua prosenttia ei nostettu. Tuloveroprosentti pysyi 21,50:ssä. Myös kiinteistöveroprosentit pysyivät ennallaan.

Sama tahti on myös jatkumassa. Mattilan talousarvioesityksessä veroprosentteihin ei kajota. Asia on tosin Mattilan ja talousjohtaja Jari Saarisen tiedotteessa muotoiltu hieman kryptisesti:

”Vaatimaton vuosikate ja välttävän tason ylijäämä eivät tue veromuutoksia.”

Selkosuomeksi tämä tahtoo kertoa päättäjille, että verotusta ei ole varaa keventää. Vai onko tulkinta oikea?

– Olet tulkinnut oikein. Se on meidän viranhaltijoiden näkemys, Mattila naurahtaa.

Hän arvioi verotuksen joka tapauksessa nousevan keskustelunaiheeksi syksyn aikana niin kaupunginhallituksessa kuin -valtuustossakin.

– Odotan kyllä keskustelua verotuksesta. Minusta se on tervetullutta. Poliitikkojen tehtävänähän on haastaa meitä (viranhaltijoita).

Lainaa Kokkola on ottamassa ensi vuonna 41 miljoonaa euroa. Tästä lähes neljä viidesosaa (32 M€) menee vanhojen lainojen lyhennyksiin. Uutta velkaa otetaan hieman alle yhdeksän miljoonaa euroa, mikä on selvästi aiempia vuosia vähemmän.

Vuosikatteeksi talousarvioesityksessä arvioidaan 16,4 miljoonaa euroa. Se ei riitä investointien rahoitukseen.

Kokkolan kokonaisverotuloiksi arvioidaan ensi vuonna noin 211 miljoonaa euroa. Siitä summasta leijonanosan muodostaa tulovero (175,6 miljoonaa euroa). Kiinteistöveropotiksi Mattilan esityksessä on laskettu 15,7 miljoonaa euroa.

Kiinteistövero herättää usein tuloveroa voimakkaampia tunteita. Kaupungin koko talouden kannalta näillä kahdella veromomentilla on kuitenkin vissi ero. Kiinteistöverot muodostavat kaupungin kokonaisveropotista alle kahdeksan (7,5) prosenttia. Tulo- ja yhteisöverojen osuus on vastaavasti 92,5 prosenttia.

Investointeihin Mattilan talousarvioesityksessä on arvioitu kuluvan vajaat 18 miljoonaa euroa. Suurimmat yksittäiset kohteet ovat liikenneväylät (3,3 M€) sekä koulujen ja peruskorjaukset ja laajennukset, joihin arvioidaan uppoavan noin 3,7 miljoonaa euroa.

Urheilu- ja tapahtumapuisto etenee kaupunginhallituksen ohjauksessa kohti todennäköisesti ensi keväänä koittavaa ratkaisevaa kaupunginvaltuuston kokousta.

Kokkolan historian kaikkien aikojen suurimman yksittäisen investoinnin hintalappu on pyöreät 50 miljoonaa euroa. Ensi vuodeksi tuosta summasta on tarkoitus varata vain murto-osa, tasan miljoona euroa.