Paikallisuutiset

Kansan aluevaalikiinnostus on koetuksella – viitosella alkavaa äänestysprosenttia voi pitää "torjuntavoittona"

Aluevaalit 2022

Vajaan kolmen kuukauden päähän kukaan ei voi sanoa mitään pomminvarmasti. Se voidaan kuitenkin jo nyt todeta, että Suomen historian ensimmäisiin aluevaaleihin (23. tammikuuta) sisältyy massiivinen haaste.

Se on ihmisten saaminen kiinnostumaan vaaleista. Ymmärtämään, että tammikuussa valitaan ehdokkaat päättämään kansalaisten kannalta aivan oleellisista asioista: sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Aluevaalit tulevat olemaan monestakin syystä haasteelliset äänestysaktiivisuuden osalta, Kuntaliiton tutkimuspäällikköMarianne Pekola-Sjöblom sanoo suoraan.

Periaatteessa ja käytännössäkin kansalaisia lähimpänä olevista asioista on kyse kuntavaaleistakin. Siitä huolimatta äänestysprosentti romahtivuoden 1996 vaaleissa kolmen vuosikymmenen aikana vakiintuneesta yli 70 prosentista likimain 10 prosenttiyksikköä niukasti yli 60:n (61,3)

2000-luvulla se on vajonnut yhtä poikkeusta (2008) lukuun ottamatta viitosella alkavaksi. Pohjat nähtiin viime kesäkuussa, kunäänestysprosentti 55,1 oli kehnoin sittenvuoden 1945 (53,9 %).

Nyt sitten ollaan aivan uuden äärellä. Ennusmerkit eivät lupaa hyvää. Voiko sanoa, että viitosella alkava äänestysprosentti tammikuun aluevaaleissa olisi eräänlainen ”torjuntavoitto”?

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kyllä se on juuri näin. Olen itsekin arvioinut, että äänestysaktiivisuus voi jäädä sinne 40 prosenttiin. Pelkään pahinta, mutta toivon parasta. Olisin tosi iloinen, jos päästäisiin yli 50:n, Pekola-Sjöblom sanoo.

Varsikin nuorten saaminen kiinnostumaan aluevaaleista arveluttaa.

– Tietyt kansalaisryhmät, ulkomaalaistaustaiset ja varsinkin nuoret, ovat olleet tosi laiskoja äänestämään. Vaikka kuntavaalit koskettavat hyvin läheisesti nuoriakin, silti heitä ei tahdo saada äänestämään. Miten sitten sosiaali, terveys ja pelastus nappaavat nuoria?, Pekola-Sjöblom pohtii.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom ei kannata kansanedustajien osallistumista aluevaaleihin.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom ei kannata kansanedustajien osallistumista aluevaaleihin. Kuva: Suomen Kuntaliitto

Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS)syyskuussa teettämän kyselytutkimuksen tulokset ovat hämmentäviä. 74 prosenttia vastanneista piti hyvänä, että kansalaiset pääsevät valitsemaan edustajansa hyvinvointialueiden valtuustoihin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Mutta. Vain 44 prosenttia vastasi olevansa kiinnostunut aluevaaleista (44 %). Lähes joka toinen (46 %) ilmoitti, että aluevaalit eivät kiinnosta.

Äänestysprosentin kannalta tämä ei kerro hyvää.

Mitä sitten ovat ne Pekola-Sjöblomin mainitsemat ”monet syyt”, jotka painavat vaakakupissa matalan äänestysaktiivisuuden suuntaan?

– Ensinnäkin se, että nämä ovat uudet, tuntemattomat vaalit. Käsitteet, esimerkiksi hyvinvointialue, ovat aika vaikeita. Maakunta olisi ollut ihmisille tutumpi ja vakiintuneempi termi.

Sitten on ajankohta. Se ei ole otollinen uusien vaalien lanseeraukselle.

– Meillä on juuri käyty pitkällinen vaalikampanja (koronaepidemian aiheuttaman siirron takia). Ihan niin kuin mekin Kuntaliitossa olemme viestineet, kyse oli kuntalaisten arjen kannalta tärkeimmistä vaaleista. Nyt sitten mennään ilmeisesti samalla sloganilla aluevaaleihin, Pekola-Sjöblom naurahtaa.

Kyse ei ole pelkästään lähimenneisyyden vaaleista, vaan tulevistakin. Näiden puristuksessa aluevaalit ovat.

– Mediassa kerrotaan koko ajan gallupeja tulevista eduskuntavaaleista, jotka pidetään jo 2023. Lisäksi tulee gallupeja, jotka mittaavat presidentinvaalien (tammikuussa 2024) mahdollisten ehdokkaiden suosiota. Ymmärrän, että tämä voi näyttäytyä tavallisten kansalaisten näkökulmasta tosi epäselvältä.

Kesäkuun kuntavaaleissa monta leimaa jäi lyömättä äänestyslippuihin. Äänestysprosentti oli heikoin yli 70 vuoteen.
Kesäkuun kuntavaaleissa monta leimaa jäi lyömättä äänestyslippuihin. Äänestysprosentti oli heikoin yli 70 vuoteen. Kuva: Clas-Olav Slotte

Historian ensimmäiset aluevaalit toki jäävät poikkeukseksi erillisinä vaaleina. Ne on nyt pakko järjestää, että hyvinvointialueet saavat omat, maaliskuun alussa 2022 työnsä aloittavat päättäjänsä.Seuraavat aluevaalit järjestetään samaan aikaan huhtikuun 2025 kuntavaalien kanssa.

Nyt mennään kuitenkin kohti erillisiä vaaleja. Puolueet ovat ottaneet tilanteen huomioon omalla tavallaan. Kansanedustajia on patisteltu lähtemään mukaan aluevaaleihin. Mahdollisimman valovoimaisen ja tunnettujen ehdokkaiden merkitystä on korostanut myös pääministeri Sanna Marinmm. syyskuun vierailullaan Kokkolassa.

Marianne Pekola-Sjöblom ei ole samaa mieltä. Kuntien valtuustoissa istuu tällä hetkellä peräti 175 kansanedustajaa. Jos tästä joukosta lähdetään vielä aluevaaleihin ehdolle, kyse on kolmella hallinnon tasolla operoivista samoista päättäjistä.

– Mielestäni äänestysaktiivisuuden nostaminen kansanedustajien avulla ei ole suoraan sanoen edes korrektia. Kansanedustajien istuminen kolmella tasolla ei vastaa tarkoitustaan ajankäytöllisesti eikä muutenkaan.

Asian voi kääntää toisinkin päin.

– Olen kyllä huolissani, jos meillä yli viiden miljoonan asukkaan maassa ei riitä päteviä, osaavia ja tunnettuja päättäjiä aluevaaliehdokkaiksi vaan tarvitaan mukaan jo kahdella tasolla istuvia kansanedustajia mukaan. Tilanne on erikoinen ja hämmentäväkin myös verrattuna muihin Pohjoismaihin, Pekola-Sjöblom huomauttaa.

Fakta

Aluevaalien aikataulut

Ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022.

Äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (millä hyvinvointialueella kukin on äänioikeutettu): 3.12.2021

Ehdokashakemusten jättäminen aluevaalilautakunnalle: viimeistään 14.12.2021 ennen klo 16

Aluevaalilautakunnat vahvistavat ehdokasasettelun (ml. ehdokasnumerot): 23.12.2021

Äänioikeusrekisteri lainvoimainen: 11.1.2022

Kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy: 11.1.2022 klo 16

Ennakkoäänestys kotimaassa: 12. – 18.1.2022

Ennakkoäänestys ulkomailla: 12. – 15.1.2022

Aluevaalilautakunnat vahvistavat aluevaalien tulokset: 26.1.2022

Valtuustot aloittavat työnsä: 1.3.2022.

Lähde:Oikeusministeriön vaalisivut: vaalit.fi

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä