Paikallisuutiset

Soiten talousluvut läpi ilman äänestyksiä: Kokkolan ennakoitu maksuosuus pysyi 3,5 miljoonaa euroa korkeampana kuin Kokkolan kaupunginvaltuusto äskettäin hyväksyi – Katso video

Kiitoksia niin henkilöstölle, hallitukselle kuin viranhaltijoille sateli oikeastaan joka suunnasta, kun Soiten valtuusto hyväksyi maanantaina kuntayhtymän viimeisen toimintavuoden (2022) budjetin. Vuoden 2023 alussa maa on siirtynyt uudenlaiseen hallintomalliin, kun hyvinvointialueet aloittavat.

Katso video valtuuston kokouksen alusta:

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Valtuuston linja oli täsmälleen sama kuin kolmisen viikkoa sitten Soiten hallituksessa. ToimitusjohtajaMinna Korkiakoski-Västin esitys hallitukselle meni ns. sukkana läpi. Sama oli tahti myös valtuustossa.

Vuorollaan kehuja ja kiitoksia jakoivat puheenvuoroissaan mm. kannuslainenPauli Haaponiemi (kesk.), Soiten hallituksen kokkolalainen jäsenKristiina Teerikangas (sd.), perussuomalaisten kokkolalainenBoris Nygård sekä kokkolalainenEsa Kant (sd.).

– Talousarvioesityksessä ei ole perussuomalaisten puolesta mitään moitittavaa, vaan hyväksymme sen sellaisenaan, Nygård totesi ja pelkisti lähes kaikkien puheenvuoron käyttäneiden tunnot.

Yksi poikkeus yleiseen tyytyväiseen hyrinään kuitenkin oli. Ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmassa kuntayhtymän ylivoimaisesti suurimman jäsenen eli Kokkolan kaupungin maksuosuudeksi on arvioitu 184,5 miljoonaa euroa. Kyse ei ole budjettiluvusta, vaan Kokkolan maksuosuuden ennakoinnista.

Kokkolan kaupunginvaltuusto puolestaan hyväksyi kaksi viikkoa sitten (15.11.) kahden äänestyksen jälkeen kaupungin ensi vuoden Soite-maksuiksi 181 miljoonaa euroa. Tiukoiksi puristetuissa taloussuunnitelmissa 3,5 miljoonan euron eroa voi pitää merkittävänä.

Lue lisää:Kokkolan kaupunginvaltuustolta vihreää valoa kiinteistöveron leikkaamiselle ja Kokkolan-tuen tuplaamiselle – Kaupungilta vaaditaan lisäksi selvityksiä Raatihuoneen tulevaisuudesta ja jäähallin pitämisestä luistelukunnossa juhannukselle asti

Marlén Timonen (r.) esitti, että Soiten taloussuunnitelmassa Kokkolan maksuosuudeksi muutetaan kaupunginvaltuuston hyväksymä tasan 181 miljoonaa euroa.

Soiten valtuustossa istuu 14 Kokkolan edustajaa, mutta 13 muuta ei Timosen esitystä kannattanut. Eikä tukea tullut muiltakaan, joten esitys raukesi kannattamattomana. Timonen jätti asiasta pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä.

Jos Timosen esitys olisi mennyt läpi, sillä olisi ollut merkittävä vaikutus ensi vuoden taloussuunnitelmiin. Hän ei tosin esittänyt millä 3,5 miljoonan euron aukko mahdollisesti paikattaisiin. Periaatteessa vaihtoehtoja olisi kaksi: joko kuluja leikattaisiin tai sitten muilta Soiten kunnilta perittäisiin isompia ennakkoja.

Toimitusjohtaja Korkiakoski-Västi korosti, että toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu Kestävä Soite -ohjelman periaatteiden mukaisesti.

Valtakuntaa ja koko maailmaa riivaavassa koronapandemiassa on Soiten kannalta ollut myös omanlaisena ”hopeareunus”. Se on pakottanut miettimään ja kohdentamaan toimintoja.

– Korona on piiskannut meitä kohdentamaan palveluita sinne missä niitä eniten tarvitaan. Korona on myös ajanut meitä kehittämään digi- ja etäpalveluita, Korkiakoski-Västi korosti.

Soiten kustannuskehitys on kohta viiden toimintavuoden aikana kehittynyt positiivisesti. Tilinpäätöstietojen perusteella Keski-Pohjanmaan sote-kustannukset jäävät alle suomalaisen keskiarvon tarvevakioiduilla kustannuksilla laskettuna.

Lantilla on toisen toinenkin puoli. Nykyinen kustannustaso ylittää edelleen jäsenkuntien kantokyvyn.

Soiten ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelu käynnistyi kuntayhtymän hallituksessa heti kuntavaalien (13.6.) jälkeisenä maanantaina.

Raamina oli tämän vuoden talousarvion päälle 3,2 prosentin kustannuskasvu. Syksyn aikana valmistelun jatkuessa kustannuskasvu nostettiin 4,1 prosenttiin.

Valtion koronatuet palauttivat tilanteen kesäkuun lähtökohtaan eli kustannusten nousuksi on arvioitu 3,2 prosenttia. Raamin toteutumisen ehtona on, että ensi vuodelle koronatukia kohdistuu vähintään 2,4 miljoonaa euroa.

Budjettiesityksen kulmaluvut ovat seuraavat: jäsenkuntalaskutus 293 miljoonaa euroa, käyttötaloustulot 361 miljoonaa euroa ja käyttötalousmenot 354 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa nollatulosta. Investointeihin on varattu 14 miljoonaa euroa ja pitkäaikaislainan nostovaltuudeksi 11 miljoonaa euroa.

// Otsikkoa muokattu ja linkkejä lisätty 29.11. kello 15.27.