tiistai 25.1.2022 | 09:56
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapasen mielipidekirjoitus: Varallaolojärjestelmä ja toimintavalmius – "Tässä asiassa on syytä ryhtyä katsomaan eteenpäin tulevaisuuteen"

La 4.12.2021 klo 15:30 | päivitetty la 15:30

Pelastustoiminnan varallaolo on ollut työoikeudellisen arvioinnin kohteena eri oikeusasteissa 2015 alkaen. Asiasta on useita tuomioistuinratkaisuja, joissa jonkun pelastuslaitoksen varallaolo on tulkittu työajaksi. Työnantaja on jälkikäteen joutunut maksamaan jopa yli miljoonan euron palkkasaatavia, saajien joukossa on ollut päätoimista ja sopimushenkilöstöä.

Oikeuskäsittelyihin vaikuttaa EU-tuomioistuinten vastaavat käsittelyt Euroopassa. Työaikadirektiivi ei tunne varallaoloa, vain työajan ja lepoajan. Voimassa olevissa työehtosopimuksissa varallaolo on edelleen tunnustettu.

Meihin kohdistuu Työtuomioistuimessa jälkikäteisiä palkkasaatavavaatimuksia varallaoloista n. 2,6 miljoonaa euroa. Vaatimuksia on myös kolmelta sopimushenkilöstöömme lukeutuvalta. Useita muita pelastuslaitoksia on vastaavien vaatimusten kohteena. Eräässä vaatimuksia on esittänyt yli 100 henkilöstöä eri henkilöstöryhmistä. Julkisuudessa esitetty skenaario vaatimusten summasta on noin 20 miljoonaa euroa. Oikeuskäytäntö varallaolon suhteen on epäselvä, jokainen vaatimus käsitellään omanaan. Riski uusille vaatimuksille on olemassa koko Suomessa. Tilanne on pelastuslaitoksille ympäri Suomen erittäin hankala.

Me toimimme kuntiemme kustantamana, mikäli saamme tuomion, kustannukset vyöryvät kuntiemme maksettavaksi. Alueemme kunnista on todettu, että jälkikäteisten saatavien riskin kanssa ei voida toimintavalmiuden ylläpitoa jatkaa. Riskin poistamisessa ainoa täysin varma keino on luopua siitä. Lähtövarmuuden turvaajana ainoa vaihtoehto on työaika, välitön lähtövalmius, jota mahdollisimman vahva ja suorituskykyinen sopimushenkilöstö täydentää kaikilta paloasemiltamme.

Varallaolosopimuksia ei voi täydentää työntekijän sitoumuksella olemaan vaatimatta varallaoloa täydeksi työajaksi. Työoikeudellisesti tällainen sopimus on käytännössä mitätön. Työntekijän lakisääteisistä oikeuksista, esim. minimipalkasta ei voida sopia kahdenvälisesti toisin.

Varallaolokorvaus on maksettu varallaolijalle henkilökohtaisesti, varallaolon loppumisen myötä korvauskin loppuu. Varallaolosta luopuminen koskettaa myös päätoimista henkilökuntaamme.

On väitetty, että varallaolosta luopumisessa olisi kyse sopimuspalokuntatoiminnan alasajosta. Väittämä on täysin virheellinen.

Yhdeltäkään palokuntayhdistykseltä ei olla viemässä mitään pois. Palokuntasopimuksiin on neuvoteltu päivitykset, joiden myötä ne saavat lisää toimintaansa tukevia merkittäviäkin elementtejä. Myös sopimushenkilöstön tuntipalkkoihin on tulossa korotuksia.

Uudet sopimukset kannustavat sopimushenkilöstöämme suorituskyvyn ja aktiivisuuden kehittämiseen. Käytössä on jo ns. aktivointikorvausjärjestelmä, jossa maksetaan korotettuja hälytysrahoja hälytykseen tuleville. Parhaimmillaan korotus on KVTES-mukaiseen hälytysrahaan nähden viisinkertainen, lisäksi maksetaan vähintään tunnin palkka ja koko työajalta täysi palkka.

Aktivointikorvauksen ja sopimusmuutosten myötä sopimushenkilöstämme noin 2/3 hyötyy taloudellisesti, vastaavasti noin 1/3 ja lähes kaikki päätoimiset menettävät varallaolokorvaukset. Kunkin henkilöstöömme kuuluvan omasta aktiivisuudesta on kiinni, kuinka ison osan uusi aktivointikorvaus korvaa menetettävästä varallaolokorvauksesta.

On valitettavaa, että meillä on ollut muutama ns. nollalähtö. Reisjärvellä toiseen tuli yksi henkilö, Alavieskassa kaksi henkilöä, joilla ei ollut kuitenkaan raskaan paloauton ajokorttia. Alavieskan osalta syynä 0-lähdölle oli, että sattumalta merkittävä osa hälytysosastolaisista oli matkoilla. On todettava, että kyse ei ollut sopimuspalokunnan järjestämästä matkasta vaan sattumalta päällekkäisistä yksityis- ja työmatkoista. Reisjärven palokunnan 0-lähtöjen osalta selvitykset ovat vielä kesken.

Varallaoloasiaa enemmän paloasemien suorituskykyyn vaikuttaa toimintaympäristön, yhteiskunnan muutos. Väestön ikärakenne, työpaikkapendelöinti ja sopimushenkilöstön päätyön vaatimukset heikentävät sopimushenkilöstön hälytyslähtöjä. On myös huomattava, että esimerkiksi Reisjärvellä ja Alavieskassa on pieniinkin tehtäviin hälytetty koko hälytysosasto, varalla olevien lisäksi. Varallaolossa on ollut vain 1 tai korkeintaan 2 henkilöä. Vain joillakin paloasemilla varallaolovahvuus on ollut ryhmänjohtaja ja kolme miehistöön lukeutuvaa, nyt niissäkin hälytetään useimmiten koko hälytysosasto.

Uusien palokuntasopimusten avulla hidastetaan toimintaympäristön muutoshaittoja suorituskyvyssämme. Neuvottelut sopimuksista on käyty hyvässä yhteistyössä, avoin keskusteluyhteys on ollut koko ajan vallitseva. Konkreettisiin neuvotteluihin osallistumattomilta tahoilta on kuultu tältä osin virheellisiä, väritettyjä väittämiä.

Uudistusten myötä ei ole tullut tietoomme, että jostain palokunnasta olisi useampi sopimushenkilöstöön kuuluva lopettanut palokuntatoiminnan, vaikka eräässä mielipidekirjoituksessa näin annettiin ymmärtää. Sopimushenkilöstössä on käytännössä aina vaihtuvuutta johtuen henkilökohtaisen elämän muutoksista. Normaali poistuma on noin 5 prosentin luokkaa vuosittain, uuden henkilöstön rekrytointi on käytännössä jatkuvaa. Kahden viimeisen vuoden sopimushenkilöstön määrän kehityksessä on tapahtunut enemmän lisäystä tämän vuoden aikana verrattuna edelliseen.

Johtokunnan 30.4.2020 päätöksen myötä valmisteltua toimintavalmiuden kehittämistä on kyetty edistämään hyvin. Virkoihin saatiin hyvin ammattikoulutettuja hakijoita, uudet ns. A-mallia mukailevat järjestelyt on pääosin jo toteutettu talousarvion rajoissa. Myöhemmän virkapakettimme ”kaatumisesta” huolimatta teemme henkilökuntamme ja sopimuspalokuntiemme kanssa parhaamme alueemme turvallisuuden hyväksi. Olemme luottavaisia siihen, että yhdessä ammatillisesti toimivan henkilökuntamme ja osaavan sopimushenkilöstömme kanssa pystymme tuottamaan nykyistä palvelutasoa alueellamme. Moni on todennut, että varallaolon loppumisesta huolimatta ”keikat” hoidetaan. Tähän me luotamme.

Olemme seuranneet koko muutoksen ajan toimintavalmiuttamme ja teemme vertailuja sekä analyysejä. Merkittäviä poikkeamia heikompaan suuntaan ei ole ilmennyt verrattaessa tilannetta viime vuoden tilastoihin. Lähtövahvuudet vaihtelevat eri tehtävien ja ajankohtien välillä monista syistä. Yksittäisiä poikkeamia tavoitetasosta on ollut aina, varallaolojärjestelmän aikanakin, sillä aina ei ole saatu riittävästi varallaolijoitakaan.

Julkisuudessa esitetyistä väittämistä pitää oikaista tämäkin: edelleen hälytämme kaikkiin tehtäviin aina lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman palokuntamme. Väittämä, että lähin palokunta korvattaisiin hälytyksissä vakinaisesti miehitetyllä palokunnalla ja lähin palokunta jätettäisiin hälyttämättä, on virheellinen.

Tässä asiassa on syytä ryhtyä katsomaan eteenpäin tulevaisuuteen. Emme voi jäädä jumiin varallaolojärjestelmään, joka on oikeuskäytännössä tuomittu useissa tapauksissa täydeksi työajaksi. On jopa absurdia ylläpitää järjestelmää, josta voi joutua maksamaan jälkikäteen täyden työajan palkka haittakorvauksineen, kun sitä täyttä työaikaa ei ole voitu hyödyntää palvelujemme tuottamiseen.

Työtä voidaan tehdä alueemme hyväksi menestyksekkäästi vain yhdessä, ei niin että jäädään menneisyyteen ja työnantajalle taloudellisesti riskialttiisiin keinoihin. Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntiemme suorituskyvyn kannalta on tehty, ja edelleen on tehtävä jatkuvasti, päivittäin töitä. Siihen olemme sitoutuneet, nyt ja tulevaisuudessa.

Jarmo Haapanen

pelastusjohtaja

Jokilaaksojen pelastuslaitos

Lue myös:

Varallaolosta aletaan luopua asteittain jokilaaksojen alueella – Pelastustoimeen perustetaan yli 60 uutta virkaa tämän ja ensi vuoden aikana

Oliko laajan varallaolon purku kohtalokas virhe? – Alavieskan sunnuntaisessa palossa omasta palokunnasta ei löytynyt pelastajia: "Asemalle tuli kaksi kaveria, joilla ei ollut korttia ajaa sammutusautoa", VPK:n johtaja Juho Nahkala kertoo

#

Kommentoi 3 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »