sunnuntai 22.5.2022 | 05:02
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Varusmiehet eivät pärjää ilman apua koronaolosuhteiden keskellä

Tiina Ojutkangas
Ke 19.1.2022 klo 20:00 | päivitetty ke 20:01

Varuskuntien koronatilanne on huonompi kuin koskaan. Kainuun prikaatin tiedottaja Satu Hujanen arvioi, että sen näkee jo tartuntamäärissä. Onneksi tautitapaukset ovat lieväoireisia tai jopa oireettomia. Varusmiehillä on todettu alkuvuonna lähes 2200 tartuntaa. Monet eivät ole päässeet useisiin viikkoihin lomalle, ja tämä alkaa jo näkyä varusmiesten voinnissa. Koti-ikävä ja tekemisen puute vaivaavat.

Kenties varuskuntien kohtalo kertoo koronatilanteesta yleensä. Alkuvaiheessa kaikki erilaiset terveysturvallisuutta korostavat keinot tehosivat. Varumiespalveluksessa ollaan normaalia pitempi aika kerrallaan ja sitten vaihdetaan porukkaa. Myös lomat ovat aiempaa pidempiä ja toisella tavalla jaksotettuja. Koulutus järjestetään mahdollisimman pienissä ryhmissä.

Pohjanmaan aluetoimiston alueelta lähtee vuosittain noin 1 200 varusmiestä Kainuun prikaatiin. Aluetoimiston toiminta-aluetta ovat Pohjanmaa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa. Kainuun prikaatissa on vuosi toisensa jälkeen runsaasti Keskipohjanmaa-lehden vaikutusalueen nuoria naisia ja miehiä.

Varuskunnissa on sääntönsä siitä, mitä tartunnan saamisesta seuraa ja miten altistuneet arvioidaan. Ensimmäisenä altistuneiksi katsotaan samassa tuvassa majoittuvat ja samalla lomabussilla matkustaneet. Karanteeninomaisiin oloihin määrätyt sijoitetaan karanteenitupiin perusyksiköihin ja sitä rataa.

Kaikki ei ole tällä kertaa Puolustusvoimissakaan sujunut kuten olisi pitänyt. Yle keräsi tammikuussa varusmiesten kokemuksia siitä, kuinka korona on vaikuttanut varuskuntien arkeen. Yksi vastaus Vekaranjärveltä kertoo suuresta epätietoisuudesta lomien, karanteenien pituuksien ja koronatestien aikojen suhteen. Kuulostaa lohduttomalta, kun nuori kirjoittaa pettymyksestään. Tarinoita on monia.

Keskipohjanmaan haastattelema kokkolalainen Ansa Puutio aloitti vapaaehtoisen asepalveluksen viime heinäkuussa. Hän on yksi keskipohjalaisista nuorista, joka on nyt Kainuun Prikaatissa. Puutio arvioi, että osa on enemmän lujilla henkisesti ja osa vähemmän. Samoja kysymyksiä kyselevät kaikki: pääseekö prikaatilla liikkumaan vapaammin, milloin tämä loppuu ja miten koulutus etenee.

Varusmiesliitto on huolissaan varusmiesten jaksamisesta. Jolleivat varusmiehet ole henkisesti ja fyysisesti kunnossa, ei heistä pystytä kouluttamaan motivoituneita ja ammattitaitoisia reserviläisiä, mikä on kuitenkin asepalveluksen perimmäinen tarkoitus, linjaa Varusmiesliiton varapuheenjohtaja Santeri Nousjoki.

Onkin tärkeää, että varusmieskoulutus onnistuu ja nuoria autetaan selviytymään erikoisesta tilanteesta. Tällaiseen ei kukaan nuori tai heidän perheensä ole pystynyt itse varautumaan.

Varusmiespalvelu on omanlaisensa aika nuoren elämässä, ja varsinkin aloitus on melkoinen muutos siviilielämään. Parin viime vuoden aikana korona on leimannut tätäkin jaksoa, kun mahdollisesti jo ammattiin on valmistuttu ja lakkiaisia juhlittu poikkeuksellisissa oloissa.

Nuorten stressaantumista epätavallisten olosuhteiden ja vaikkapa koronaeristyksen vuoksi ei kannata vähätellä, vaikka totta kai pitkää pinnaa voi tiettyyn rajaan odottaa nuoriltakin.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus. Periaatelinja on luettavissa lehden B-osan päivyrisivulta ja verkkosivulta.

Onkin tärkeää, että varusmieskoulutus onnistuu ja nuoria autetaan selviytymään erikoisesta tilanteesta.

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »