Paikallisuutiset

Siemenperunoita myydään kovaa kyytiä, asiakaskunnassa näkyy varautuminen epävarmoihin aikoihin – Raimo Mäkelä on aina idättänyt perunat samaan aikaan: "Meillä sanottiin, että ei mihinkään marssimaan vaan perunansiementen nostoon" – Katso video

Omasta perunamaasta haaveilevan kotipuutarhurin kannattaa olla ajoissa liikkeellä, sillä korona-aika ja Ukrainan kriisi ovat lisänneet kiinnostusta perunan viljelyyn. Omaa suosikkilajiketta ei ehkä olekaan toukokuussa enää saatavilla.

Siemenperunakauppaan saattaa vaikuttaa myös vanha perinne idättää perunat vapun aikaan. Näin menettelee ylivieskalainen eläkkeellä oleva talonmiesRaimo Mäkelä.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Vapun paikkeilla on aika nostaa lämpimään paikkaan itämään ensi kesän siemenperunat. Tarkka ajankohta on vappupäivä.

– Meillä sanottiin, että ei mihinkään marssimaan vaan perunansiemenen nostoon, Mäkelä muistelee.

Hän viljelee noin aarin kokoista perunamaata yhdessä veljensä kanssa. Perunannoston aikaan syksyllä hän lajittelee erikseen ruokaperunat sekä seuraavan kesän siemenperunat.

Perunamaan laajentamista Mäkelä ei suunnittele, sillä perunan nostaminen tapahtuu kuokkimalla. Siihen menee suunnilleen koko päivä.

Satoa tulee noin kahdeksan perunalaatikon verran, jotka säilyvät talven ajan hyvin maakellarissa. Määrä riittää hyvin kahden perheen tarpeisiin.

– Tapa on periytynyt isältä pojalle. Eihän se tulisi kalliiksi ostaa perunoita, ja aiemmin viljeltiin isompia perunamaita. Talo talolta kuljettiin ja oli nokkijoita.

Nykyään Mäkelä kääntää "postimerkin" kokoisen perunamaan traktorilla. Perunan istuttamiseen ei traktoria tarvita, vaan se tapahtuu auran mallisella entisajan työvälineellä. Niemelänkylällä hevosvetoista työvälinettä nimitettiin saharaksi.

Hevosen sijaan saharaa vetää Mäkelän veli, ja veljesten vaimot istuttavat perunat. Sopiva istutusväli on 30 senttiä ja siihenkin liittyy vanha perinne.

– Muistan poikasena, kun isä teki lapsille 30 sentin kepit, joilla mitattiin siemenperunoiden väli.

Peruna on Mäkelälle jokapäiväistä ruokaa, jota ilman ei voi olla.

– Peruna on sillä lailla tärkeä, että sitä on aina ollut pöydässä. Se on minun pääruokaani, Mäkelä sanoo.

Mäkelän perunamaalla kasvaa Marabellaa ja Asterixia, jotka haettiin Limingan alueelta siemenperunaksi. Koleran vuoksi perunamaa laitettiin kokonaan uusiksi, ja kolmanneksi lajikkeeksi valikoitui Opera.

Näitä kaikkia Mäkelä istuttaa kolme, neljä penkillistä äitienpäivän aikaan varhaisperunaksi. Pari viikkoa sen jälkeen, kun maa on varmasti lämmintä, on muiden perunoiden istutuksen aika.

Siemenperunaa on vielä hyvin saatavilla maatalous- ja puutarhakaupoissa. Ylivieskassa Hankkijalla löytyy hyvin kaikkia myyntiin otettuja lajikkeita, jotka ovat sertifioituja.

– Asiakaskunnasta näkyy, että on olemassa pieni huoli maailman tilanteesta. Varaudutaan siihen, että on syötävää omasta takaa, kertoo Hankkijan myyjäJarkko Vikki.

Hän uskoo, että toukokuun alkupuolelle saakka lajikkeita löytyy hyvin ja siitä eteenpäinkin. Perjantaina Vikki lastasi 100 kilon siemenperunalastin asiakkaalle.

– Aika paljon vaihtelee määrä, jonka puutarhaviljelijä tarvitsee. Iso osa lähtee päivän aikana, ja aika äkkiä ne myydään loppujen lopuksi.

Aarin kokoiselle perunamaalle menee siemenperunoita muutama kilo, jos ne istuttaa puolen metrin välein.

– Suurin trendi ja perinne on kesäajan perunat. Kesä tulee siitä, kun kuokkii perunoita mullasta, Vikki sanoo.

Siemenperunoiden myynti on alkanut myös Kokkolan Prisma Raudassa.

– Hätäisimmät ovat jo liikenteessä, kun siemenperunoita on ollut muutaman viikon myynnissä, kertoo puutarhapuolen myyntipäällikköVirpi Mäkelä.

Mäkelän arvion mukaan siemenperunoita riittää ostajille toukokuun ajan ja kesäkuullekin on varauduttu, jotta tavaraa on riittävästi.

– Moni ostaa erilaisia lajikkeita pieniä määriä, Mäkelä vinkkaa.

Perinteisen perunamaan sijaan monet kasvattavat perunoita ämpäreissä, perunanviljelyspusseissa tai lavakauluksissa. Sato syödään kesän aikana eikä sitä ole tarkoitus varastoida talveksi.

Tyrnäväläinen HZPC Kantaperuna toimittaa siemenperunat jälleenmyyjille ympäri Suomen. Yritys myy vuosittain yli miljoona kiloa sertifioitua siemenperunaa kuluttajapakkauksissa.

– Korona-aikana kuluttajapakkausten myynti lisääntyi, kun aikaa vietettiin matkustelun sijaan enemmän kotona. Ukrainan sota ja epävarma maailmantilanne on myös selvästi osaltaan lisännyt innostusta perunoiden kotikasvatukseen, sanoo yhteyspäällikköAnna-Sofia Rajala.

Kotipuutarhurit ovat ostaneet tänä keväänä tavallista isompia pakkauksia siemenperunaa eli perunaa viljellään todennäköisesti jälleen talvenkin varalle. Viime vuosina kotipuutarhurit ovat kasvattaneet perunaa pääasiassa syötäväksi suoraan pellolta eikä varastoitavaksi.

Onko vaarana, että siemenperunoita ei riitä kaikille kotiviljelijöille?

– Siemenperunat ovat menneet hyvin kaupaksi tänä keväänä ja on myymälöitä, joista ne ovat jo loppuneet. Siemenperunat kannattaakin hankkia mieluummin nopeasti kuin hitaasti, Rajala sanoo.

Kotipuutarhurien suosikkilajike on ollut perinteisesti varhaisperuna Timo. Sen voi istuttaa kylmäänkin maahan ja se lähtee silti heti kasvuun. Lajike on aikanaan jalostettu suomalaisiin olosuhteisiin.

– Timoa emme suosittele varastoitavaksi vaan se herkutellaan suoraan pellolta. Viime kaudella Timon ohi myydyimmäksi lajikkeeksi kiilasi herkullinen Annabelle. Se kestää myös hyvin varastointia.

Kokeilemalla selviää, mikä on oma suosikkilajike, ja mikä lajike menestyy omalla perunamaalla. Perunalajikkeiden välillä on eroa esimerkiksi mallon rakenteessa, värissä, maussa ja aikaisuudessa.