Paikallisuutiset

Ukrainan sota ja Nato-keskustelu sysäsivät koronan otsikoista – Soiten alueella tartunta- ja ilmaantuvuusluvut ovat nyt monikymmenkertaisia tasan vuoden takaiseen verrattuna

Lähes päivälleen vuosi sitten, äitienpäivänä 2021, Soite järjesti pikavauhtia mediatilaisuuden, jota saattoi hyvin kutsua kriisi-infoksi. Taustalla oli Kokkolassa järjestetyltä vappubrunssilta leviämään lähtenyt tartuntaketju.

Medialle kerrottiin, että edellisen 14 vuorokauden aikana Soiten alueella oli kirjattu 15 koronatartuntaa. Ilmaantuvuusluku 100 000 asukasta kohti oli 19,4.

Lue lisää:Viikon aikana 14 tartuntaa sekä joukkoaltistumiset Hollihaan koulussa ja Kokkolan ammattiopistossa, karanteenissa on noin 250 henkilöä – "Nyt on ryhtiliikkeen aika" Katso videohaastattelu

Soiten maanantaina (9.5.) päivitettyjen koronalukujen mukaan kahden edellisen viikon tartuntamäärä oli 732 ja ilmaantuvuusluku 946. Vuoden takaiseen verrattuna tartuntojen määrä ja ilmaantuvuusluvut olivat tuoreimmissa tilastoissa 49-kertaisia.

Tästä huolimatta maskeja ei kaupoissa enää juuri näy kenenkään kasvoilla eikä yhteiskunnassa muutenkaan ole rajoituksia.Koronaan liittyvien kuolemien määrä on myös keväällä kasvanut voimakkaasti. Kaikkiaan epidemian aikana Suomessa on kirjattu tähän mennessä 4 150 koronaan liittyvää kuolemaa. Soiten alueella määrä on 23.

Kaikkien menehtyneiden kuolinsyy ei tosin ole korona. Tilastoissa koronavirukseen liittyviksi kuolemiksi nimittäin määritellään kaikki kuolemat, jotka ovat tapahtuneet 30 päivän kuluessa positiivisesta testituloksesta – kuolinsyystä riippumatta.

Mitä tästä pitäisi ajatella, Soiten infektioylilääkäriMarko Rahkonen? Liioiteltiinko tautitilanteen vakavuutta vuosi sitten vai vähätelläänkö sitä nyt?

– Meillä oli vuosi sitten (valtakunnallisena strategiana) tukahduttavampi linja. Myös virusvariantti (ns. Intian variantti) oli erilainen. Sitä pystyttiin hallitsemaan jäljittämistoimenpiteillä paljon paremmin kuin nykyistä (omikron-varianttia), Rahkonen huomauttaa.

Hänen mielestään vuosi sitten vallinneeseen tilanteeseen ei ylireagoitu.

– En sanoisi niin, sillä silloin oli kyseessä ensimmäinen Intian variantiksi osoittautunut, poikkeuksellisen nopeasti leviävä virusmuunnos. Sen leviämisvauhti oli erilainen kuin mitä oli siihen asti nähty. Se oli ensimmäinen Suomessa tapahtunut laaja Intian variantin leviäminen.

Lue lisää:

"Missään muualla Suomessa näin nopeaa leviämistä ei ole nähty", sanoo Soiten johtajaylilääkäri – Keski-Pohjanmaa koronan leviämisvaiheeseen: Etäopetus alkaa toisen asteen oppilaitoksissa sekä Kannuksessa perusopetuksessa maanantaina, Kokkolan yläkoulut etäopetukseen tiistaina

Vuosi sitten myös kontrasti aikaisempaan tilanteeseen oli huomattavan suuri. Keskipohjanmaassa julkaistiin viisi päivää ennen Soiten äitienpäivän kriisi-infoa juttu, jonka otsikko oli ”Euroopan ainoa valopilkku”. Euroopan tautiehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:n koronakartalla piskuinen Keski-Pohjanmaa oli koko Euroopan ainoa paikka, jossa ei ollut huhtikuun loppupuolella 2021 kirjattu ainoatakaan tartuntaa.

Lue lisää:

Euroopan ainoa valopilkku – Soitea ja Keski-Pohjanmaata parempaa koronatartuntatilannetta ei ole koko Euroopan unionissa – Katso videolta miten kokkolalaiset kommentoivat asiaa

Vapun jälkeen tilanne sitten muuttui dramaattisesti, vaikka luvut todellakin olivat kovin pieniä nykytilanteeseen verrattuna.

Kävikö tässä niin, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seurauksena Suomessa virinnyt Nato-keskustelu ikään kuin ”lopettivat” koronapandemian eli sysäsivät sen sivuun julkisuudesta?

– Siltähän se näyttää, että meillä kriisijulkisuuteen mahtuu vain yksi kriisi kerrallaan. Sehän ei silti poista sitä tosiasiaa, että pandemia on ollut viime kuukaudet läsnä samalla tavalla kuin aikaisemmin – ja on edelleen, Rahkonen toteaa.

Kun omikron-variantti tuli vuodenvaihteessa Suomeen ja Keski-Pohjanmaalle se osoittautui suhteellisen nopeasti lievemmän taudin aiheuttajaksi. Oliko omikron tavallaan ”siunaus valepuvussa”?

– Varsinkin iäkkäille, joilla on raskaita perussairauksia se on ollut vaarallinen. Täytyy muistaa, että omikronin tullessa rokotukset olivat jo pitkälle. Varsinkin työ- ja kouluikäisille omikronin aiheuttama tauti on toiminut myös eräänlaisena lisäbuusterina ja antanut sairastamisen myötä lisää vastustuskykyä, Rahkonen pohtii.

Rokotuksia odotettiin ensimmäisen koronavuoden aikana (2020) hartaasti ja niihin ladattiin ehkä turhankin suuria toiveita ennen muuta tartuntojen ehkäisijänä. Marko Rahkonen tosin huomauttaa, että alun alkaenkin rokotuksilla pyrittiin ehkäisemään vaikeaa tautimuotoa. Tämä on myös toiminut.

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella rokotuksista ja rokotuskattavuudesta on puhuttu paljon. Valtakunnallisella rokotuskartalla vaaleimmat alueet (alhaisimmat rokotuskattavuudet) ovat edelleen Kallion alueella (varsinkin Sievissä).

Kallion infektiolääkäriArto Nieminen tosin huomauttaa, että iäkkäimpien keskuudessa rokotteita on kuitenkin otettu muun valtakunnan tahtiin.

– Jos katsoo merkittävimpiä riskiryhmiä, esimerkiksi yli 80-vuotiaiden keskuudessa rokotuskattavuus on kaikissa Kallion kunnissa hyvä. Nuoremmissa ikäryhmissä taas rokotuksia ei ole niin ahkerasti otettu.

Iäkkäimpien ihmisten halulle ottaa rokotus on omista kokemuksista kumpuava syy.

– Lapsena ja nuorena tuhkarokkoa, poliota ja lavantautia nähneet ihmiset ottavat hyvin mielellään rokotuksen, Nieminen sanoo.

Entäpä sitten tulevaisuus, vieläkö joudutaan palaamaan rajoitustoimiin ja maskipakkoihin?

– Kyllä ajattelisin, että tähänastisilla rokotuksilla, taudin sairastamalla sekä uusilla rokotekierroksilla saadaan ylläpidettyä suojaa vakavaa tautimuotoa vastaan niin, että ainakaan rajuimpia sulku- ja rajoitustoimenpiteitä ei enää tarvittaisi. Erilaisia maskisuosituksia sen sijaan voidaan antaa, jos näyttää että tilanne hankaloituu, Marko Rahkonen arvioi.