tiistai 24.5.2022 | 06:42
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Lukijan mielipide: Miksi suurin osa metsänomistajista on siirtymässä jatkuvaan kasvatukseen

Pe 13.5.2022 klo 14:15

Juha Rautakoski kirjoitti artikkelin ”Miksi jatkuvasta kasvatuksesta luovuttiin Suomessa 1950-luvulla”. Sen voi lukea Pyhä-Kala Metsänhoitoyhdistyksen tiedotuslehdestä, joka ilmestyi toukokuun alussa. Artikkelissa esitetään 60 vuotta vanhoja uskomuksia ja olettamuksia, joiden esittely ja tarkoitushakuinen tulkinta on täysin metsäntutkimusta vääristävää, ja joka aliarvioi yksityisiä metsänomistajia. Artikkelissa ohitetaan kaikki tutkimustieto viimeisen 50 vuoden ajalta.

Perustavaa laatua oleva virhe Rautakosken kirjoituksessa on se, että hän pitää aikoinaan tehtyjä määrämittaharsintoja samana kuin jatkuva kasvatus. Todellisuudessa harsinnassa päähuomio oli hakattavissa puissa, kun nykyaikaisessa jatkuvassa kasvatuksessa päähuomio kiinnitetään jäävään puustoon.

Jatkuvassa kasvatuksessa poistetaan yläharvennuksella tukkipuita, mutta huolehditaan, että jäljelle jää aina hyvälaatuinen, kasvukykykyinen puusto. Vanhoissa määrämittaharsinnoissa tehtiin päinvastoin: poistettiin parhaat puut ja jätettiin jäljelle huonokuntoisia ja lahovikaisia puita. Ennen surullisen kuuluisaa harsintajulkilausumaa 1948, joka oli pelkkä metsäpoliittinen julistus, osattiin tehdä myös metsänhoidollista harsintaa, joka parhaimmillaan voidaan rinnastaa jatkuvaan kasvatukseen.

Toisekseen maksimaalinen kasvu ei ole metsänomistajan kannalta kiinnostava tunnus, vaan tulojen ja menojen erotus sekä erilaiset luonto- ja maisema-arvot. Kasvussakin tosin jatkuva kasvatus on kilpailukykyinen. Tänä vuonna ilmestyneessä Luken raportissa ”Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus - Synteesiraportti (2022)” esitetään tuotosvertailuja, joista käy ilmi, että jatkuva kasvatus ei ole välttämättä tasaikäismetsätaloutta huonompi, vaan tuloksia on saatu molempiin suuntiin. Saman raportin yhteenveto kannattavuustutkimuksista kertoo, että jatkuva kasvatus on lähes aina parempi.

Puumäärien hupeneminen 1960-luvun alkuun mennessä ei perustunut harsintaan, vaan rankkoihin liikahakkuisiin. Millä tahansa menetelmällä liikahakkuut johtavat samaan. Puumäärän lisääntyminen sen jälkeen ei selity viljelymetsätaloudella, vaan liikahakkuiden loppumisella, suurella turvemaiden ojitusmäärällä, ilmaston lämpenemisellä ja typpi- ja muiden yhdisteiden lannoitusvaikutuksella. Liikenteen ja teollisuuden päästöt ovat lannoittaneet Suomen metsiä niin, että se vastaa muutamaa tavanomaista lannoituskertaa.

Kirjoituksessa moititaan Luontopaneelia siitä, että paneelissa ei ole metsäammattilaisia. Ilmeisesti moite liittyy Luontopaneelin julkaisemiin tuoreisiin katsauksiin eri metsänkasvatusmenetelmistä. Taloudellisen katsauksen on tehnyt metsäekonomian professori Olli Tahvonen (Helsingin Yliopisto), ja siinä viitatut tutkimukset ovat kaikki metsäntutkijoiden tekemiä. Luontopaneelin katsauksissa on hyödynnetty ja edelleen hyödynnetään kattavasti metsäntutkijoiden työtä ja osaamista.

Kolme vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan (Suomalainen metsänomistaja Luke 2020) 57 prosenttia suomalaisista yksityisistä metsänomistajista on siirtymässä joko kaikkien metsiensä suhteen tai aluksi osittain jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen, mistä kiittävät metsänomistajan kukkaro, vesistöt, ilmasto, maisemat, metsäkanalinnut sekä marjastus.

Pohjois-Pohjanmaaltakin löytyy lukuisia, useaan kertaan taidolla yläharvennettuja kohteita tutustuttaviksi. Lisäksi löytyy sadoittain leimikoita, joissa on tehty vähintään yksi jatkuvan kasvatuksen hakkuu. Kohteissa on vieraillut suuri määrä metsäalan eri organisaatioiden väkeä, jotka ovat nähneet omin silmin, mitä uudella tutkimustiedolla ja taitavalla moto-hakkuulla voidaan saada aikaan.

Timo Pukkala, MMT

Metsätalouden suunnittelun professori,

Itä-Suomen Yliopisto

Yrjö Norokorpi, MMT

Metsänhoitotieteen dosentti,

Helsingin Yliopisto

Mikko Koskela, MMM

metsänomistaja

#

Kommentoi 2 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »