Paikallisuutiset

Sievissä tehtiin erittäin harvinainen järjestely maatilan jatkamisen tähden – Lehmät myytiin ja rakennukset sovittiin vuokralle: "Maailman ei tarvitse aina mennä samalla tavalla" – Katso video

Sievin Koivuojalla on tila, jossa toimii kaksi erillistä maatalousyritystä. Koivuojat vuokrasivat rakennukset 10 vuodeksi Madetojille, joilla on maitotila.

Kaikki tapahtui kuin sadussa uudenvuoden aattona vuonna 2017. Koivuojan maatilan omistajatSirpa ja Jukka Koivuoja pudottivat navettahaalarit toimiston lattialle ja lähtivät Kalajoen mökille porealtaaseen kylpemään.

– Te joitte skumppaa ja me lähdimme Juhon kanssa nukkumaan ja seuraavana aamuna navettaan,Reija Madetoja sanoo nauraen.

Koivuojat vuokrasivat Sievin Koivuojalla sijaitsevan tilan rakennukset Madetojille 10 vuodeksi. Madetojat asettuivat päärakennukseen asumaan ja ostivat Koivuojien lehmät.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Tämä ei ole saneeraustilan konsti luopua tilasta. Luovuttavan tilan kannattavuuden pitää olla sellainen, että se on kannattava tila jatkajille. Jukka Koivuoja

Vaihdos piti aloittaa vuoden ensimmäisenä päivänä. Jos näin ei olisi tehty, Madetojat olisivat joutuneet tekemään ensimmäisen vuoden töitä ilman vapaapäiviä.

Tässä sitä nyt ollaan, oli heidän ensimmäinen ajatuksensa uudessa kodissa. Reija Madetoja oli sanonut itsensä irti myyjän työstä rautakaupassa.

– Kun ennen ajoi Oulussa moottoritiellä ruuhkassa, täällä ainoa ruuhka on neljä kissaa yhtä aikaa ovella, Reija sanoo.

Myös työajat muuttuivat, kun Juhon ei tarvinnut enää käydä vuorotöissä ensihoitajana.

– Ennen se oli ovella läpsystä vaihto, joten aluksi oli outoa olla yhtä aikaa kotona,Juho Madetoja sanoo.

Ensimmäiset viikot olivat aika erikoisia myös Koivuojilla, jotka muuttivat Kalajoen loma-asuntoon asumaan. Jukka saattoi soittaa Sirpalle ja kysyä, että missä olet. Mökillä, ei kun kotona Kalajoella, vastasi Sirpa.

Koivuojista ei tunnu siltä, että vieraat ihmiset asuvat heidän kotiaan Sievissä.

– Kyllä meidän koti on Kalajoella, mutta tämä on meidän omistama talo, Koivuojat toteavat.

Madetojille muutos oli iso, sillä he muuttivat noin 70 neliön asunnosta tilavaan omakotitaloon Sieviin. Muutto tapahtui jo marras-joulukuussa, ja edeltävän kesän Juho Madetoja oli Koivuojilla töissä.

Nyt Madetojat keskittyvät eläintuotantoon, lypsykarjaa on reilu 60 ja omat sonnit kasvatetaan teuraaksi.

– Hyvä, että oltiin täällä Koivuojien kanssa yhtä aikaa töissä, jotta tietää, miten laitteet toimivat, Reija Madetoja sanoo.

Madetojat ja Koivuojat ovat tiiviisti tekemisissä ja auttavat toisiaan tarvittaessa.

– Onhan se vähän erilaista. Nyt käyn täällä töissä ja ajan sitten Kalajoelle, Jukka Koivuoja sanoo.

Hän viljelee noin puolet omistamastaan peltopinta-alasta nurmea ja rehuviljaa Madetojille ja loput muille tiloille.

Kun Jukka lähtee Kalajoelta Sieviin töihin, hän tekee yleensä 12-tuntisia työpäiviä. Keskittyessään vain viljelyyn hän saa myös paljon aikaiseksi.

Hän on myös tyytyväinen siihen, että traktori ja muut maatalouskoneet ovat tehokkaassa käytössä.

– Kaikilla koneilla tehdään muillekin töitä. Partakone on ainoa omistamani kone, jota en lainaa tai joka ei ole yhteinen.

Sirpa puolestaan hoitaa kahden yrityksen kirjanpidon, sillä Jukka Koivuojalla on myös yhteinen koneurakointifirma heidän poikansa kanssa.

Koivuojat olivat vasta parikymppisiä, kun tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Tilan koko on kasvanut siitä lähtien kymmenkertaiseksi.

Maidon tuotannosta luopuminen ja lehmien myyminen Madetojille ei tehnyt heille kipeää.

– Maatalous ei ole ollut meille elämäntapa vaan työ, josta pitää saada rahaa ja pystyä kuluttamaan yksityistalouteen, Jukka sanoo.

Jo varhain Koivuojat päättivät toimia niin, että he pystyvät 55-vuotiaina helpottamaan omaa elämäänsä. Työntekoa ei ollut tarkoitus lopettaa kokonaan, mutta tarkoitus oli tehdä töitä pienimuotoisemmin. Tätä varten he ryhtyivät säästämään omaa eläkettä sekä sijoittivat varoja.

Suunnitelmissa oli myös, että perheen tytär jatkaa maitotilaa sukupolvenvaihdoksen kautta. Mutta näin ei ehtinyt tapahtua, sillä tytär sairastui syöpään. Neljän ja puolen vuoden sairastamisen jälkeen hän menehtyi. Suru näkyy edelleen vanhempien kasvoilla, ja keittiössä on hetken aikaa hiljaista.

– Me olimme uudessa tilanteessa. Päätimme, että tavalla tai toisella löysätään, kuten oli suunniteltu, Jukka kertoo.

Sitten sattuma tuli peliin mukaan. Jukka oli Lapissa samoilla saunan lauteilla muhoslaisen näyttötutkinnon vastaanottajan Jorman kanssa. Tämä tunsi nuoren pariskunnan, jota kiinnosti maidontuotanto ja oman tilan ostaminen.

Jukka sanoi, että hänellä on mielessä toisenlainen kuvio, mutta annapa yhteystiedot.

Hän oli käynyt opintomatkalla Englannissa, jossa yorkshirelainen lordi omisti useita tiloja, jotka olivat vuokralla.

– Ajattelin, että tämä voisi toimia meilläkin. Olisi kaksi erillistä maatalousyritystä samalla tilalla, Jukka kertoo.

Madetojat olivat käyneet hieromassa kauppoja usealla maitotilalla, mutta aina ilmeni jotain, mikä ei oikein napannut. Sitten Juho soitti Jukalle puhelun, josta jäi hyvä fiilis.

He päättivät käydä katsomassa tilaa Sievissä, ja molemmilla osapuolilla oli yhteinen sävel asiassa. Koivuojien talous avattiin Madetojien nähtäväksi.

– Meillä oli ProAgrialta ulkopuolinen asiantuntija tekemässä laskelmaa ja apuna tekemässä päätöstä, että tätä kuviota kannattaa viedä eteenpäin, Juho kertoo.

Asiantuntijan avulla selvitettiin, riittääkö tilalta kannattavuutta kahdelle yritykselle. Jukka Koivuoja painottaa, ettei järjestely sovi kaikille tiloille.

– Tämä ei ole saneeraustilan konsti luopua tilasta. Luovuttavan tilan kannattavuuden pitää olla sellainen, että se on kannattava tila jatkajille.

He ryhtyivät selvittämään eri viranomaisten kanssa, miten järjestely pitäisi tehdä.

– Joka paikassa vastattiin, ettei tiedetä, mutta selvitetään. Kukaan ei sanonut, että ei onnistu, Reija sanoo.

Madetojat vuokrasivat viisi hehtaaria maata omiin nimiinsä, jotta heidän yrityksensä luokiteltiin maatilaksi. Tämä oli oikeastaan ratkaisevin askel – esimerkiksi lomitusasiat järjestyivät helposti.

Reija ja Juho pääsevät kolmikymppisinä, parhaassa työiässä tekemään yhdessä töitä.

– Kyllä mekin osaamme olla vapaalla ja irtautua töistä. Mutta töissä pitää olla samanlainen tatsi, jotta pärjää, Reija sanoo.

He ovat molemmat kotoisin Kärsämäeltä, ja maalla asuminen on ollut yhteinen unelma pitkään. Ennen elämänmuutosta he opiskelivat maatalousalan ammatit.

Meneillään oleva järjestely sopii heille hyvin. Heidän ottamansa lainamäärä on pienempi kuin jos he olisivat ostaneet oman tilan. Nyt heillä on hyvä mahdollisuus lyhentää lainaa tai kehittää toimintaa.

Molemminpuolinen luottamus ja avoimuus kahden yrittäjäperheen välillä on myös tärkeää.

– Pystymme puhumaan asioista ja joustetaan puolin ja toisin, Reija sanoo.

Sopimusaikaa on eletty pian viisi vuotta. Molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä.

– Maailman ei tarvitse aina mennä samalla tavalla. Tämäntapaisia uusia, muita kuin sukupolvenvaihdoksia on pakko tehdä, jotta saadaan riittävän toimivia maatiloja, Jukka Koivuoja sanoo.

Maatilat ovat nykyään miljoonaluokan yrityksiä. Viiden vuoden päästä maailma voi olla toisenlainen kuin nyt.

Madetojilla on mahdollista jatkaa sopimusta, ostaa Koivuojien tila tai jokin muu tila – tai lopettaa kokonaan. Viimeinen vaihtoehto vaikuttaa epätodennäköiseltä, kun katselee ja kuuntelee perhettä lehmien parissa.