lauantai 3.12.2022 | 14:15
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Suomi varautuu monella tavalla vaikka suoraa uhkaa ei tunnistetakaan

Tiina Ojutkangas
To 29.9.2022 klo 14:20 | päivitetty to 15:14

Tämä viikko on nostanut turvallisuustilanteen jälleen keskiöön niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Kaasuputkien räjähdysten vuoksi katseet kohdistuvat Itämeren. Putkien vaurioitumisen syypääksi on suoraan tai epäsuorasta epäilty Venäjää. Jos sotaa käyvän Venäjän tarkoituksena oli saada Eurooppa varpailleen, se onnistui siinä. Kaasuputket vuotavat maakaasua Itämereen Ruotsin ja Tanskan talousvesialueilla.

Kuten tiedetään, on Venäjän valtiollinen kaasuyhtiö Gazprom kaasuputkiyhtiön enemmistöosakas. Venäjä on polttanut maakaasua Nord Streamiin liittyvällä kompressoriasemalla lähellä Suomen rajaa, kesästä lähtien. Syytä kaasun polttamiseen ei tarvitse välttämättä kaukaa hakea. Kun Eurooppa ei osta kaasua, sitä poltetaan taivaan tuuliin. Vallan näyttämistä ja uhittelua sekin.

Toholampilaisen elinkeinoministerin Mika Lintilän (kesk.) mukaan kaasuvuodolla halutaan järkyttää Eurooppaa ja luoda epävarmuutta ja pelkoa (KP 27.9.).

Turvallisuustilanne on tosiaan muuttunut. Vakavilta ovat näyttäneet hallituksen ministerit tiedotustilaisuuksissa ja muissa yhteyksissä. Leijonanosan keskustelusta vie edelleen Nord Streamin kaasuputkien katastrofi. Suomen johto pitää tilannetta selvästikin vakavana, ja pohjoismaiset yhteydet ovat entisestään tiivistyneet. Tanskan puolustusministeri Morten Bödskov sanoo olleensa Nord Stream -kaasuvuotojen takia yhteydessä sotilasliitto Naton pääsihteeriin Jens Stoltenbergiin.

Vaikka Itämeren tilanteesta puhutaan hyvin vakavin äänenpainoin, ei asiaa haluta liioitella ainakaan Venäjän suuntaan. Keneltäkään ei ole voinut jäädä huomaamatta, että Venäjä on onnistunut herättämään huolta. Arvaamattomaan peluriin eivät toimi normaalit keinot.

Kaasuputken rikkoutumisella on seurauksia myös ympäristölle. Pahimmillaan se vie lisäksi huomiota Ukrainan kansanäänestyksistä ja Ukrainaan kohdistuvasta sodasta. Mitä tahansa täysin järjettömältäkin näyttävää voi pahimmassa tapauksessa tapahtua, totesi Sauli Niinistö medialle keskiviikkona. Presidentin mukaan kaasuputkiräjähdykset ovat merkki Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman kriisin leviämisestä (IL 28.9.). Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell on todennut mediassa, että Venäjän ollessa syyllinen tekoihin, kyse on merkittävästä käänteestä maan jo pitkään länttä kohtaan harjoittaman hybridihäirinnän tiellä.

Torstaina Suomessa vakavoiduttiin jälleen. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi iltapäivällä, että hallinnonaloille on annettu määräys varmistaa välttämättömän infrastruktuurin varautumisen ja turvatoimien tehostaminen. Hallituksen varautumisen ministerityöryhmä kokoontui torstaina käsittelemään muun muassa kaasuputkivuotojen vaikutusta ja sähkön saatavuutta. Saarikko kuitenkin arvioi, että Suomeen ei tunnisteta kohdistuvan suoraa uhkaa tai kyber- tai hybridihyökkäyksen tai sabotaasin riskiä. Kriisitunnelmaa ei voi olla havaitsematta.

Ensi talven todellinen ja vakava uhka on sähköpula. Sähkökatkoksiin on varauduttava muun muassa priorisoimalla yhteiskunnan eri toimintoja. Tässä ei ole enää kysymys siitä, käytetäänkö kausivaloja vaan yhteiskuntaa paljon voimakkaammin ravistelevasta asiasta. Kokonaisturvallisuus muodostuu hyvin monenlaisista asioista yhteiskunnassa kuten taloudesta, infrastruktuurista tai vaikkapa henkisestä kriisinkestävyydestä.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus. Periaatelinja on luettavissa lehden B-osan päivyrisivulta ja verkkosivuilla.//Lisätty Mika Lintilän näkemys klo 14.28////Lisätty lause kokonaisturvallisuudesta klo 15.13//

Pahimmillaan kaasuputket vievät lisäksi huomiota Ukrainan kansanäänestyksistä ja Ukrainaan kohdistuvasta sodasta.

#

Kommentoi 2 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »