Paikallisuutiset

Luodon asukkailla paras terveys, Pyhäjärvellä sairastetaan eniten: "Rannikkoseudun väestö on sekoitus parempia geenejä ja elintapoja" – Katso kotikuntasi yleisimmät sairaudet

Kalajokisten hyvinvointiin panostetaan liikuntaneuvonnalla ja sporttireseptillä. Kurkkaa kalajokisten reippailijoiden haastattelu.

Kalajoki poikkeaa Kalajokilaakson alueen kunnista edukseen, kun asukkaiden hyvinvointia arvioidaan sairastavuusindeksin kautta. Kalajokilaakson alueen terveimmät asukkaat asuvat Kalajoella, jonka sairastavuusindeksi on 103.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Lähes samaan lukemaan yltävät Keski-Pohjanmaalla Halsua (106) ja Kokkola (107).

Keskipohjanmaa-lehden vaikutusalueella terveimmät ihmiset asuvat Luodossa. Keskimääräistä terveempiä ovat asukkaat myös Uusikarlepyyssä, Kruunupyyssä, Pedersöressä.

Eniten sairastetaan Pyhäjärvellä, Kärsämäellä, Kinnulassa, Lestijärvellä ja Haapajärvellä.

Luoto (sairastavuusindeksi 69,4) ja Pyhäjärvi (165) edustavat mittarissa ääripäitä. Mielenterveyden häiriöt ja tapaturmat ovat yleisiä Pyhäjärvellä.

Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuottamasta sairastavuusindeksistä. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt ja tapaturmat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuottamat tiedot ovat ikävakioituja eli niistä on hävitetty ikärakenteiden vaikutukset. Näin tulokset soveltuvat alueiden väliseen vertailuun.

Sairastavuutta kuvataan indeksiluvulla, jossa koko maan tulos on 100. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Indeksi on ikävakioitu eli ikävakioinnilla on häivytetty pois eri-ikäisten väestöjen vaikutukset. Ikävakioitu indeksi ei siis kerro alueen tai paikkakunnan todellista sairaustaakkaa.

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten vs. johtajaylilääkäriTuula Rajaniemi pitää sairastavuusindeksiä yhtenä tärkeänä toiminnan ohjaamisen mittarina.

Sairastavuusindeksiä voidaan hyödyntää alueen sisäisten sairastavuuserojen hahmottamisessa ja palveluiden suuntaamisessa tarpeiden mukaan.

– Esimerkiksi perusterveydenhuollon vastaanottopalveluiden määrän tarvetta voidaan peilata kunnan sairastavuusindeksin mukaisesti, sanoo Rajaniemi.

Sairastavuusindeksiin on valittu kuusi sairausryhmää sillä perusteella, että ne ovat vakavia, elämän pituutta ja laatua vähentäviä kansansairauksia, jotka aiheuttavat suurimman osan suomalaisten kuolemista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja terveydenhuollon suorista kustannuksista.

– Keskeistä on Soiten kannalta analysoida, mitkä tekijät vaikuttavat sairastavuusindeksiin eri sairauksissa ja mihin niistä me pystymme organisaationa vaikuttamaan.

Terveydenhuollossa tarkastellaan myös ikävakioituja tai muutoin vakioituja sairastavuusindeksejä, sillä ne mahdollistavat

paremman vertaisarvioinnin ja toimenpiteiden kohdentamisen.

Sairastavuusindeksiä tulisi myös tarkastella osana laajempaa mittaristoa.

– On huomioitava, että sairastavuuteen vaikuttavat monet tekijät kuten alueen elintavat, ikärakenne, työllisyystilanne, koulutustaso ja tulotaso. Nämä tulisi huomioida sairastavuusindeksiä tarkastellessa, Rajaniemi sanoo.

Rannikon ruotsinkielisten paikkakuntien pärjääminen sairastavuusindeksissä ei ole yllätys.

Lukuisat asiat vaikuttavat sekä yksilön että alueen terveyteen –  esimerkiksi elintavat, ikärakenne, työllisyystilanne, koulutustaso ja tulotaso.

– Yleisesti ottaen tiedetään, että Pohjois- ja Itä-Suomessa sairastavuus on suurempaa kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Raja menee suunnilleen Keski-Pohjanmaan kohdalla. Rajaniemi sanoo.

Taustalla on sekä elintapoihin, ympäristö- ja sosiaalisiin tekijöihin liittyviä asioita että erilainen geeniperimä. Korkeampi koulutustaso liittyy

tutkimusten mukaan parempiin elintapoihin. Tämä selittää paljolti isompien kaupunkien parempaa terveystilannetta, Rajaniemi sanoo.

– Ruotsinkielinen Pohjanmaa on yleisesti ottaen terveempää. Tämän taustalla on ajateltu olevan geneettisen perimän lisäksi terveemmät elintavat, Rajaniemi sanoo.

Indeksi näyttää erot hyvinvointialueissa vuonna 2017–2019: terveimmät ihmiset asuivat Helsingissä (80) ja sairaimmat Pohjois-Savossa (130). Indeksin mukaan Pohjois-Pohjanmaa (121) oli kolmanneksi sairain maakunta.

Keski-Pohjanmaan sairastavuusindeksi oli 110.

Tähän on Rajaniemen mielestä sama selitys kuin Luodon, Kruunupyyn ja muiden rannikkokuntien kohdalla.

– Rannikkoseudun väestö on sekoitus parempia geenejä ja elintapoja.

Terveellisiin elämäntapoihin on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota Kalajoella.

– Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä, jota se jatkossa toteuttaa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa, sanoo kehittämis- ja valmennuspäällikköJuha Isolehto Kalajoki Akatemiasta.

Kaupunki on panostanut asukkaiden hyvinvointiin. Kalajoella on vuodesta 2017 alkaen toiminut Suomen ensimmäinen kunnallinen testausasema, jonka laitteistolla tehdään suorituskyky- ja hyvinvointimittauksia.

Kalajoella on jo vuosia järjestetty säännöllistä liikuntaneuvontaa ja ohjattuja palveluita kalajokisille. Yhteistyö kaupungin eri palvelualueiden välillä on sujuvaa.

–  Käytössä on esimerkiksi sporttiresepti, jolla esimerkiksi kouluterveydenhoitaja tai lääkäri voi ohjata asiakkaan liikuntaneuvontaryhmään.

Palvelun tuottavat Kalajoki Akatemia ja terveyspalvelut. Liikuntaneuvontaa antaa liikunnanohjaaja Jaana Liias.

Sporttireseptillä ohjataan terveyspalveluista sopivaan liikuntaneuvonnan ryhmään, joita ovat diabetes- neuro-, tules- (selkä), tulppa- ja painonhallintaryhmä.

Liikuntaneuvojalla on viikoittaiset vastaanottoajat kirjastoilla. Myös digineuvontaa on saatavissa.

– Kaupungissa toimii myös vapaaehtoisia vertaisliikuttajia, joita kutsumme liikuntaluotseiksi. Heidät voi kutsua vaikka lenkkikaveriksi, uimaan tai kulttuuriharrastuksiin kaveriksi.

Kalajoella on käytössä omatoimisen kuntotestauksen reittejä (kuntokatsastus) sekä QR-kooditauluja harjoitusohjelmineen (Sportyplanner), joiden avulla omatoimista harjoittelua ja edistymisen seurantaa voidaan tehostaa.