Kotimaa

Amerikka-kytkös vahvistuu rajoillakin - Rajavartiolaitos on valinnut uudet valvontalentokoneet

Rajavartiolaitos vaihtaa palvelleet saksalaiset Dornier-valvontalentokoneet amerikkalaisiin Bombardier Challenger 650 -valvontalentokoneisiin. Tukikohta on Turussa, mutta koneet voidaan lähettää jopa kansainvälisiin tehtäviin.

Rajavartiolaitos on valinnut uudet valvontalentokoneet, jotta se pystyisi yhä tehokkaammin vastaamaan Venäjän haasteisiin Suomen ulkorajoilla.

Kaksi pohjoisamerikkalaista Bombardier Challenger 650 -lentokonetta korvaa vuodesta 2026 alkaen kaksi saksalaista Dornier 228 -valvontalentokonetta, jotka ovat nykyisin käytössä.

Uusien lentokoneiden myötä rajavalvonnan havaintokyky ulottuu kauemmas, koneet pääsevät paikalle nopeammin ja valvonta kattaa yhdellä lentokerralla laajemman alueen.

Lentokoneet havainnoivat niin itärajan maastoa kuin merialueitakin. Niiden tukikohta sijaitsee Turussa.

Kanadalainen yleinen liikesuihkukone Bombardier Challenger 650 on vain alusta, jolle yhdysvaltalainen Sierra Nevada Corporation (SNC) rakentaa Rajavartiolaitoksen vaatimat valvontavälineet.

SNC on valittu lentokoneiden toimittajaksi yhteensä yhdeksän alustavan tarjouksen lähettäneen vaihtoehdon joukosta.

Sopimus hankinnasta on allekirjoitettu torstaina. Ensimmäinen uusista valvontalentokoneista on tarkoitus toimittaa vuonna 2026 ja toinen vuonna 2027.

– Suomen Rajavartiolaitoksen tehtävä on kriittinen meidän maillemme ja Natolle, sanoi SNC:n lentokonetoimituksista vastaava johtaja Joshua Walsh puheenvuorossaan Katajanokan kasinolla Helsingissä, kun konekauppa julkistettiin.

Hankejohtaja, prikaatikenraali Jari Tolppanen sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina, että SNC erottautui tarjouskilpailussa vuorovaikutushalullaan.

– Heillä oli alusta alkaen aito pyrkimys ymmärtää Rajavartiolaitoksen tarpeet. He olivat hyvin joustavia muokkaamaan omaa esitystään. Meille on syntynyt vaikutelma, että he todella halusivat toimittajaksi Rajavartiolaitokselle.

Amerikkalaiskoneiden suorituskyky oli rajavirkamiesten mukaan joukon paras.

Rajavartiolaitoksen raja- ja meriosaston osastopäällikkö, kenraalimajuri Matti Sarasmaa painotti, että Suomen maa- ja merirajat ovat entistä suuremmalla koetuksella, kun Venäjä suuntaa Suomeen muun muassa välineellistettyä maahanmuuttoa.

Rajavartiolaitoksen määrärahoja on lisätty historialliselle tasolle vastaamaan turvallisuusuhkiin. Yksi osa satsauksia on valvontalentokoneiden hankinta.

Lentokonehankinta maksaa 163 miljoonaa euroa, jonka eduskunta on myöntänyt hankkeelle. Summa pitää, mutta koneet myöhästyvät kuusi kuukautta, koska koneiden arviointi kesti oletettua kauemmin. Uusia valvontalentokoneita suunnitellaan käytettäväksi seuraavat 30 vuotta.

– Koneiden tukikohta tulee sijaitsemaan Turussa aivan niin kuin Dornier-lentokoneilla tänä päivänä. Sinne valmistuu kesällä 2026 uudet toimitilat lentokoneita ja henkilöstöä varten ja tämän investoinnin tekee Senaattikiinteistöt, sanoi Tolppanen.

Hankepäällikkö, everstiluutnantti Kenneth Rosenqvist esitteli tilaisuudessa tarkemmin uusien Bombardier Challenger -valvontalentokoneiden ominaisuuksia.

Mistään vanhojen Dornier 228 -lentokoneiden ominaisuuksista ei ole luovuttu, mutta uusia on saatu entisten päälle.

Lentokoneen tutkilla ja skannereilla voidaan havaita esimerkiksi öljypäästöt ja pienet kohteet merialueella sekä lisäksi analysoida havaittujen ympäristöpäästöjen koostumus ja koko jo ilmasta.

Koneessa on samoin alusten havainto- ja tunnistusjärjestelmät pitkän matkan päästä. Maa-alueella kyetään kuvantamaan kohteita säässä kuin säässä.

Se havaitsee radioviestien kuten hätäviestien lisäksi myös radiolähettimien ja tutkien paikat.

Valvontalentokone on yhteydessä satelliitteihin, datalinkkiin ja mobiilidataan. Sillä välitetään samalla kerralla tilannekuvaa niin Rajavartiolaitokselle kuin Puolustusvoimienkin johtamisjärjestelmään. Koneessa on siten myös Puolustusvoimien laitteistoa.

Rajavalvontalentokoneen sotilaallinen ulottuvuus on uutta.

– Nykyisissä Dornier-koneissa ei ole suoraa yhteyttä puolustusvoimien tilannekuva- tai johtamisjärjestelmiin, Rosenqvist kertoo.

Lentokone voi pudottaa ilmasta tarvikkeita. Sen rahtioven voi avata lentäessä ja pudottaa esimerkiksi pelastuslautan merelle. Siinä on suurennetut tähystysikkunat matkustamoon tähystystä ja valokuvausta varten.

Koneen matkustamoa voidaan muuttaa eri tehtäviä varten. Se voidaan nopeasti varustella valvontaa, sairaankuljetusta tai henkilökuljetusta varten.

Matkustamossa on tilaa laitteille ja operaattorien työpisteille.

– Koneen nopeus ja kantama takaavat nopean reagoinnin ja riittävän pitkän toiminta-ajan missä tahansa Suomessa ja jopa Euroopassa, Rosenqvist sanoi.

Lentokone on siis käytettävissä tarvittaessa Frontex- tai jopa Nato-valvontatehtäviin. Nopeus lähestulkoon tuplaantuu Dornier-potkurikoneisiin verrattuna, toimintamatka moninkertaistuu.

Bombardier Challengerilla on laaja toiminta- ja havaintokyky myös pimeään vuodenaikaan vaikkapa itärajalla.

– Kuten nykyisetkin koneet, tulevat koneet kykenevät täysin lentämään ja toimimaan Suomen pimeissä ja kylmissä olosuhteissa. Optiset sensorit luonnollisesti toimivat heikommin pimeässä ja huonossa näkyvyydessä, mutta muut sensorit eivät niinkään välitä säästä tai valaistusolosuhteista, kertoi Rosenqvist.