Paikallisuutiset

Arvio ikkunoihin törmäävien lintujen määrästä on hätkähdyttävä– Suuret ikkunat lisäävät törmäysriskiä

Uusissa rakennuksissa on suosittu aiempaa suurempia ikkunoita, mikä lisää törmäämisen riskiä. Törmäämistä voi pyrkiä estämään useilla keinoilla.

Arviolta useita miljoonia lintuja kuolee Suomessa vuosittain ikkunoihin törmäämisen takia, sanoo BirdLife Suomen suojeluasiantuntija ja lintuatlaskoordinaattori Aapo Salmela. Suomessa on tutkittu vähän sitä, kuinka paljon lintuja kuolee ikkunoihin törmäämisen takia, joten arvio on suuntaa antava.

Erityisesti muuttolinnut ovat alttiita törmäyksille, mutta ikkunoihin törmäävät kaikenlaiset linnut. Salmelan mukaan rakennusten ympäristössä pysyvästi elävät linnut oppivat paremmin hahmottamaan ympäristönsä ikkunoita ja siten myös välttämään niitä.

– Myös nuoremmat linnut törmäävät ikkunoihin vanhempia lintuja todennäköisemmin, sillä ne eivät ole vielä yhtä taitavia lentämään, Salmela kuvailee.

SEY Suomen eläinsuojelun asiantuntija Sonja Blom arvioi lintujen ikkunoihin törmäämisen lisääntyneen entisestään, kun monissa uusissa rakennuksissa on suosittu aiempaa suurempia ikkunoita. Blomin mukaan erityisen suuri riski linnuille ovat koko seinän kokoiset ikkunat sekä sellaiset kulmat, joissa ikkuna jatkuu molemmin puolin. Linnut voivat luulla, että tällaisesta kulmasta saa lennettyä läpi.

Blom uskoo törmäyksiä tapahtuvan eniten viheralueilla, joissa puusto heijastuu ikkunasta, sillä lintujen on vaikea erottaa heijastusta oikeasta maisemasta.

– Linnut kuitenkin törmäilevät kaikenlaisten alueiden ja rakennusten ikkunoihin – oli sitten kyse keskustassa sijaitsevasta suuresta lasirakennuksesta tai aivan tavallisesta kerrostalosta tai omakotitalosta.

Lintujen ikkunoihin törmäämistä voi pyrkiä estämään vähentämällä ikkunan läpinäkyvyyttä ja heijastavuutta, neuvoo Salmela.

– Kaikenlaisista verhoista ja sälekaihtimista on apua, ja yksi vinkki on myös se, että kannattaa jättää ikkunat pesemättä. Kun ikkunoissa on enemmän likaa, linnut hahmottavat ne paremmin.

Salmelan mukaan markkinoilla on nykyään sellaisia ikkunoita ja ikkunakalvoja ja -teippejä, joilla voi estää lintujen ikkunoihin törmäämistä. Yksi vaihtoehto on esimerkiksi uv-kuviointi, jota ihmissilmä ei erota, mutta jonka linnut näkevät.

Salmela huomauttaa, että helpointa ja halvinta on huomioida asia jo uuden rakennuksen suunnitteluvaiheessa karsimalla ikkunapintaa ja läpinäkyviä ikkunakulmia.

Blom kertoo, että Helsingin kaupunki julkaisi alkuvuodesta Lintuturvallinen rakentaminen -ohjeen, josta löytyy lisää vinkkejä.

– Jos rakennus on jo olemassa, lintujen ikkunoihin törmäyksiä voi pyrkiä estämään myös esimerkiksi haukkaikkunatarroilla tai laittamalla ikkunan eteen näköesteeksi jotain kevyttä ja liikkuvaa, jolloin lintu ei välttämättä valitse tätä lentoreittiä. Kokemukset tarrojen toimivuudesta ovat kuitenkin ristiriitaisia, Blom sanoo.

Blom muistuttaa, että jokaisella suomalaisella on lain mukaan velvollisuus auttaa luonnonvaraisia eläimiä, eli törmäyksen sattuessa tulisi seurata tilannetta ja toimia sen edellyttämällä tavalla. Jos lintu selviää törmäyksestä elossa, mutta ei pian lennä omille teilleen tai on näkyvästi loukkaantunut, tulisi olla yhteydessä esimerkiksi SEY Suomen eläinsuojelun luonnonvaraisten eläinten hoitajaan.

– On tärkeää muistaa myös, että kuolleelta vaikuttavaa lintua ei saa haudata ennen kuin sen ruumis on jäykistynyt, sillä usein ikkunoihin törmänneet linnut voivat vaikuttaa kuolleilta ennen kuin virkoavat.

Yleistä on myös se, että linnut törmäävät, pökertyvät, virkoavat ja lähtevät lentoon, mutta kuolevat myöhemmin vammoihinsa.

Ikkunat eivät ole ainoa lintuja uhkaava vaara suomalaisten pihapiireissä. Merkittävin uhka on ulkona vapaana liikkuvat lemmikit, varsinkin kissat. Esimerkiksi Turun yliopiston vuoden 2015 tutkimuksen mukaan kissat tappavat Suomessa vuosittain noin 1,8 miljoonaa lintua, kertoo BirdLife Suomen suojeluasiantuntija ja lintuatlaskoordinaattori Aapo Salmela.

– Tämä arvio on alakanttiin, sillä tutkimus perustui siihen, kuinka paljon kissat tuovat tappamiaan lintuja kotiin näytille, mutta eiväthän ne kaikkia tuo, vaan tappavat niitä myös muualla, Salmela sanoo.

Kissoja ei tulisi päästää vapaana luontoon. Se on tärkeää myös kissojen oman turvallisuuden näkökulmasta.

Salmela muistuttaa, että puiden kaadot ja pensaikkojen raivaukset tulisi tehdä lintujen pesimäajan ulkopuolella, sillä pesimäaikana toiminta hyvin todennäköisesti häiritsee pesimistä ja tuhoaa pesiä. Lintujen pesimäaika ajoittuu huhtikuun alusta heinäkuun loppuun.

Moni suojaa esimerkiksi marjapensaitaan linnuilta erilaisilla keinoilla. SEY Suomen eläinsuojelun asiantuntija Sonja Blom huomauttaa, että varsinkin muoviset verkot ja aidat ovat linnuille vaarallisia, sillä linnut jäävät herkästi kiinni niihin.

– Kaikkien luonnoneläinten näkökulmasta piha olisi hyvä säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena, Blom sanoo.