Paikallisuutiset

Ex-puolustusministeri Jussi Niinistö irrottaisi Suomen ja Ruotsin Nato-tien: ”Onko niin, että Ruotsin kurdikysymys ajaa Suomen kansallisen turvallisuuden edelle?” – Katso videolta Niinistön haastattelu, jossa hän arvioi myös Ukrainan sodan ratkaisua

Suomen tien ei tarvitse olla sama kuin Ruotsin. Suomi voi aivan hyvin mennä Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon ennen Ruotsia.

Siinä pelkistettynä Suomen entisen puolustusministerin, Kannuksen nykyisen kaupunginjohtajanJussi Niinistön kanta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksyntään, jossa kivenä kengässä hiertää Turkki.

Katso video:

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Meidän ei tule ripustautua Ruotsiin. Jussi Niinistö

– Onko tosiaan niin, että joukko kurdeja Ruotsissa ajaa Ruotsin kansallisen turvallisuuden ohitse ja samalla Suomi menee pesuveden mukana?, Niinistön kummasteleva kysymys kuuluu.

Suomen ja Ruotsin jäsenyys Natossa on kahta vaille valmis asia. Nuo kaksi ovat Unkari ja Turkki, joiden hyväksyntä Pohjolan naapurien liittymisestä Natoon vielä puuttuu. 28 muuta jäsenmaata on jo kaksikon liittymiselle hyväksyntänsä antanut.

Unkari ei ole Suomen ja Ruotsin ongelma, mutta Turkki on sellaiseksi osoittautunut. Erityisesti Ruotsille, jonka pitkään viljelemät suhteet kurdijärjestöihin ärsyttävät Turkkia.

Suomen ulkopoliittinen johto on lähtenyt siitä, että Suomi ja Ruotsi menevät Natoon samalla ovenavauksella. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Suomi joutuu odottelemaan Ruotsin ja Turkin välisen kiistan ratkaisua. Se voi viedä vielä pitkään. JopaTurkissa ensi kesäkuussa (18.6.) järjestettävien parlamentti- ja presidentinvaalien jälkeiseen aikaan.

Jussi Niinistö ei Suomen linjausta ymmärrä alkuunkaan.

– Meidän ei tule ripustautua Ruotsiin. Ei Ruotsin tien tarvitse välttämättä olla Suomen tie tässä kysymyksessä. Kyse on kansallisesta turvallisuudesta. Suomi ja Ruotsin kurdikysymys ovat aika kaukana toisistaan. Meillä ei ole kurdikysymystä – onneksi. Meillä ei tietääkseni pitäisi olla Turkin kanssa mitään erityisiä ongelmia, Niinistö sanoo.

Suomellakin on Turkin vinkkelistä omat syntinsä suhtautumisessa kurdeihin, mutta Suomen tilanne on tyystin erilainen kuin Ruotsin. Jos kyse olisi pelkästään Suomen ja Turkin keskinäisestä asiasta, se todennäköisesti olisi jo ratkaistu.

Kuinka pitkään Suomen pitää odottaa, että Ruotsi ja Turkki saavat asiansa sovittua vai onko jo odotettu riittävästi?

– Pientä edistymistä Ruotsin ja Turkin neuvotteluissa näyttäisi tulleen jo siinäkin mielessä, ettäRuotsin pääministeri (Ulf Kristersson) vieraili Turkissa. Sehän ei edellisen hallituksen aikana tullut edes kysymykseen. Kaikki viittaa siihen, että siellä on jotain (edistystä) tapahtumassa.

Siltä tosiaan vaikuttaa, mutta ”edistymisestä” voi olla vielä pitkäkin matka ratkaisuun. Takaiskujakin voi tulla. Jos tulee, viimeistään silloin Suomen pitää Niinistön mielestä reagoida.

– Jos näissä (Ruotsin ja Turkin välisissä) neuvotteluissa tulee takapakkia, kyllä silloin edellyttäisin, että Suomen ulkopoliittinen johto – tasavallan presidentti ja hallitus – ottaa lusikan kauniiseen käteen. Alkaa pohtia, että onko niin, että Ruotsin kurdikysymys ajaa Suomen kansallisen turvallisuuden edelle? Ei niin voi olla.

Niinistön mielestä Suomen liittyminen Natoon ennen Ruotsia olisi positiivinen asia – myös Ruotsille.

– Se olisi paitsi Suomen etu, se olisi Ruotsin etu ja koko Naton etu. Suomi on turvallisuuden tuottaja. On Natolle eduksi, että tällainen pohjoinen merkittävä sotilaallinen mahti kuin Suomi liittyy Naton jäseneksi tilanteessa, jossa Euroopassa käydään sotaa.

Millä perusteella Suomen liittyminen Natoon ennen Ruotsia olisi Ruotsinkin etu?

– Suomi on aina historiansa aikana ollut Ruotsin kannalta katsottuna puskurialue Venäjän suuntaan, Niinistö vastaa.

Yllätyksenä jäsenyysprosessin törmääminen Turkkiin tuli ainakin Suomessa. Unkarista sen sijaan saatettiin Niinistön mukaan odottaakin jonkinlaista kalavelkojen kuittailua.

– Alkujaan kukaan ei varmaan osannut ajatella, että Turkista tulisi tällainen riippa. Unkariahan arvuuteltiin, koska Unkari oli EU-politiikassa vetänyt omaa linjaansa. Suomikin oli sormi pystyssä pyrkinyt opettamaan unkarilaisia mikä on oikeusvaltio ja mitkä ovat eurooppalaiset arvot. Osattiin odottaa, että Unkarista tulee pieni näpäytys Suomen suuntaan.

Turkin suhtautuminen sen sijaan tuli ikään kuin puskista – ainakin Suomelle.

– Unohdettiin Turkin ikiaikainen tapa käydä basaarikauppaa – asiasta kuin asiasta, Niinistö pelkistää.

Hän on vakuuttunut, että ratkaisu Turkin kanssa joka tapauksessa syntyy. Siihen vaikuttaa jo hallituksen vaihtuminen Ruotsissa.

– Kyllä Ruotsissakin täytyy vakavasti miettiä, onko kurdikysymys isompi kysymys kuin Ruotsin kansallinen turvallisuus? Isompi kuin se, että Ruotsi pääsee Naton viidennen artiklan (hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on hyökkäys koko liittokuntaa vastaan) piiriin?

Ja jos ei asianosaisten voimin ratkaisua synny, Atlantin takaa tulee ”vetoapua”.

– Ruotsin hallitukseen on tullut tervettä järkeä. Toivoa sopii, että tämä asia ratkeaa – ja kyllä se aikanaan ratkeaakin. Jos Ruotsi ja Turkki eivät saa sitä sovittua, kyllä Yhdysvallat tulee melalla avittamaan, Niinistö arvioi.