Kokkola-lehti

Korona käänsi kuntatalouden käyrät koilliseen – Kokkolan ennakoitu 15 miljoonan euron alijäämä kääntyi yli 12 miljoonan ylijäämäksi – kertaluonteiset erät eivät kuitenkaan helpota tulevien vuosien talousponnisteluja

Olipahan vuosi kuntataloudessa!

Keväällä 2020 kuntien euroista vastaavat viranhaltijat olivat vain hieman värittäen paniikkitunnelmissa. Outo kulkutauti oli iskenyt, maa oli suljettueikä koko karmeuden hintalapusta ollut kuin karkeita arvioita. Toki ykkösasia oli – ja edelleen on – ihmisten terveys, mutta piti epidemian vaatimista euroistakin huolta kantaa.

Valtion auttavaan käteen ei jaksettu tuoreeltaan uskoa eikä toivoa. Historia ei ainakaan antanut sille tukea.

– Mehän olemme tottuneet siihen, että meille laitetaan uusia velvoitteita eikä niitä meille koskaan korvata täysimääräisesti. Alkuperäinen skenaariomme perustui siihen, että valtio ei tule välttämättä vastaan millään lailla.

Näin kertoo noin vuoden takaisista tunnelmista Kokkolan kaupunginjohtajaStina Mattila. Talousjohtaja Jari Saarinen laati keväällä laskelmat, joiden perusteella Kokkola kirjaisi vuoden 2020 tulokseen 15 miljoonan euron alijäämän.

Viime viikolla kaupunginhallitus sai eteensä tilinpäätöksen, jossa loppusumma oli 12,3 miljoonaa euroa. Etumerkki kuitenkin plussa. Viime kevään kauhuskenaarion ja toteutuneen tuloksen erotus on noin 27 miljoonaa euroa.

Se on melko paljon.

Kokkola ei ole poikkeus kuntakentässä. Muutos vuosien 2019 ja 2020 tilinpäätöksissä kautta maan ollut dramaattinen.

Manner-Suomen kunnista (tämän vuoden alussa kaikkiaan 293) vain 27 teki viime vuonna negatiivisen tuloksen. Vuotta aiemmin tulos oli alijäämäinen 223 kunnassa. Kaikkiaan kunnat ja kuntayhtymät kuittasivat viime vuodesta yhteensä 1,7 miljardin euron ylijäämäisen tuloksen.

Suurin selittävä tekijä Keskipohjanmaan vaikutusalueellakin erinomaiseen saldoon olivat valtion maksamat koronatuet, joiden kokonaissumma kunnille ja kuntayhtymille nousi kolmeen miljardiin euroon. Kokkola sai korona-avustuksia yhteensä 16 miljoonan euroa.

– Ihan normaalilla kuntatalouden tulovirralla ja menopaineella ei tällaisia lukuja ole saatu aikaisemmin aikaiseksi. On tämä hyvin vahva tulos, mutta taustalla hyvin historiallisia, ainutlaatuisia ilmiöitä, Kuntaliiton pääekonomistiMinna Punakallio viittaa juuri koronapandemiaan.

Punakallio kuitenkin muistuttaa, että rahareikiäkin oli melkoisesti.

– Jos otetaan huomioon kaikki vuonna 2020 tehdyt investoinnit, tilikauden tulos ei edes riittänyt kattamaan kaikki näitä investointeja. Kaikki ylijäämä valui investointeihin.

Kovin pitkälle ei mainion tulosvuoden pohjilta voi Punakallion mukaan ponnistaa.

– Kaikki koronatuki oli tietenkin määräaikaista ja osittain tietoistakin ylikompensointia. Koronan aikana haluttiin turvata kuntien palveluita sekä ehkäistä lomautuksia ja isoja veronkiristyksiä.

Sitä ei Punakallio sano, mutta saattoi jokin vaikutus olla tulevilla kuntavaaleillakin.

Parin viikon päässä odottavaankehysriiheen Kuntaliitto on laatinut 12 kohdan tiukan evästyksen.

Entäpä sitten Keski-Pohjanmaan maakuntakeskuksessa Kokkolassa?Viime vuoden tilinpäätöksessä todetaan yksiselitteisesti, että viime vuoden tulos oli ”erittäin hyvä”.

Vaan kuinka pitkälle se kantaa, kaupunginjohtaja Stina Mattila?

– Täytyy muistaa, että valtion maksamat avustukset tosiaan ovat kertaluonteisia eivätkä seuraavalle vuodelle periytyviä kumulatiivisia eriä. Kyllä meidän on itse onnemme luotava. Itse mietittävä meidän tapaamme toimia ja pohtia riittävätkö rahamme siihen.

Lyhyellä tähtäimellä viime vuosi näyttää tosin kantaneen oikein hyvin alkaneen puolelle. Niin voi ainakin päätellä viime viikolla kaupunginhallitukselle esitellystätalousraportista. Se osoittaa tammi-helmikuussa syntyneen ylijäämää karvan alle kymmenen miljoonaa euroa (9,96 M€). Vuotta aiemmin vastaava ylijäämä oli 5,8 miljoonaa euroa.

Kokkolan kaikki verotulotkin ovat kehittyneet vuoden alussa erinomaisesti. Yhtenä syynä tosin kiinteistöverotilitysten osittainen siirtyminen viime vuodelta tälle vuodelle.

Joka tapauksessa hyvältä näyttää?

– En esitä vielä arvioita vuoden 2021 tuloksesta, Mattila toppuuttelee naurahtaen ja korostaa kesäkuun kuntavaalien jälkeen elokuun alussa aloittavilla uusilla päättäjillä kyllä riittävän pohtimista kaupungin tulevien vuosien talousasioissa. Se hybridiareenakin pitäisi jossakin välissä rakentaa.

– Kyse on pitkäkestoisesta työstä, joka on vaikeaa niin viranhaltijoille kuin päättäjillekin. Aikaa ei ole hukattavaksi. Ei tämä vuosi hirveän pitkälle kanna. Työtä pitää tehdä koko ajan, Mattila korostaa.

Sama asia on kirjattu toisin sanoin Kokkolan viime vuoden tilinpäätökseen sisältyvään arvioon ”todennäköisestä tulevasta kehityksestä”.

Vuonna 2021 koronatuet vielä auttavat talouden tasapainoa, mutta vuonna 2022 alkaa talouden kiristyminen ja raju sopeutuminen. Korotetut valtionosuudet ja yhteisövero-osuudet päättyvät, joka aiheuttaa merkittävän aukon kaupungin rahoitukseen.