Pääkirjoitukset

Kultaa vessanpöntössä – Hupeneva vesi on jo ylellisyystuote

Riittääkö vesi? Harva meistä miettii maailman vesitilannetta nauttiessaan aamuisesta pitkästä lämpimästä suihkusta. Hampaita harjatessa hanasta valuu reilusti puhdasta juotavaksi kelpaavaa vettä. Samalla keittiössä tiskit peseytyvät koneessa ja kylpyhuoneen pyykkikoneessa kuohuu vaatteita puhdistava vesi. Ei juolahda kyllä mieleen veden riittävyys myöskään toilettikäynnillä, kun huuhtelee käyttökelpoisella vedellä vessanpönttöä.

Me suomalaiset olemme puhtaan veden osalta onnekkaita. Veden riittävyys on meillä ollut aina luontaisetu. Maailma muuttuu ja mullistuu, mutta kyllähän meillä vettä riittää? Aina, eikö vaan? Olemme sentään tuhansien järvien maa. Meidän jalkojemme alla ja ympärillämme on sinistä kultaa yllin kyllin. Pohjavesiäkin riittää.

Täällä ei vesipulasta kärsitä. Käyttökelpoinen vesi on arkipäivää, mutta on aika miettiä yhä tarkemmin vedenkulutustamme.

Olemmeko kuitenkaan, niin rikkaita, että voimme lorisuttaa ilman huolen häivää sinistä kultaa loputtomiin. Voimmeko törsätä juotavaa vettä mielin määrin? Vetisesti rikas ja puhdasvetinen tulevaisuus ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Vaikka meillä vettä riittäisi lotrattavaksi asti, niin miten käy, jos muualla maailmassa akuutti vesipula entisestään pahenee? Vesipakolaiset ovat tätä päivää.

Keskiviikkona vietettiin jälleen maailman vesipäivää. Tulevaisuus näyttää monessa paikassa janoiselta ja kuivalta. Puhdas vesi on ihmisoikeus. Oikeus ei todellakaan toteudu, kun maailman ihmisistä joka kolmas elää ilman puhdasta juomavettä. Parannusta on tapahtunut. Edellisillä vuosikymmenillä tehty työ on tuottanut tulosta ja lähes kaksi miljardia ihmistä on päässyt puhtaan juomaveden ääreen.

Työtä on kuitenkin tehtävänä. Maapallon kaikesta vedestä 97,5 prosenttia on suolaista ja vain 2,5 prosenttia makeaa vettä. Tuostakin makean veden määrästä noin prosentti on ihmisten käytettävissä. Saastuminen ja ilmastonmuutos uhkaavat tuota vaivaista prosenttiakin.

YK:n arvion mukaan ihminen tarvitsee päivittäiseen käyttöönsä noin 50-100 litraa vettä. Juoda täytyy, peseytyä pitää ja ruokaakin tehdään. Jokainen meistä suomalalaisista käyttää keskimäärin päivässä 155 litraa puhdasta vettä.

Juomakelpoista vettä kuluu täällä siis noin tuplasti tarpeeseen nähden. Valitettavasti, olemme pahimman luokan vesituhlareita. Meidän on huolehdittava, että huuhdomme sinistä kultaamme viemäreihin entistä säästeliäämmin. Jokainen on vesivastuullinen.

Vesiasiantuntijat toteavat, että töitä on tehtävä laajasti vesihuoltopalveluiden ylläpitämiseksi. Unohtaa ei sovi, että vesihuollossa on kasvava korjausvelka. Vesi- ja jätevesiverkostojen elinkaarikustannuksia on tarkasteltava hyötyjä optimoiden. Ilmastonmuutos edellyttää myös jatkuvaa panostusta vesivarojemme hyvään hallintaan.

Suomalaisilla on vahvaa vesiosaamista, joka tunnustetaan myös maailmalla. Suomella on annettavaa vesidiplomatiassa ja vesivarojen hallinnassa. Vesiosaajista on suuri pula ja tämä on avannut myös vientimahdolllisuuksia suomalaisyrityksille. Teknistä osaamista on puhtaan veden ja sanitaation osalta. Esimerkiksi veden digitalisointi ja tiedonsiirron laadukkaat ratkaisut ovat hyödynnettävissä kaikkialla. Vesiosaamisen markkinat ovat kasvussa hupenevan veden maapallolla.