Mielipiteet

Anni Saaren kolumni: Nuorten luovuus näkyy cosplayssä

Kävin viime viikonloppuna Tampere kuplii -sarjakuvafestivaaleilla. Ilmaistapahtuman yleisöstä suurin osa oli nuoria, ja heistä iso osa cosplay-harrastajia. Tampere-talon ahtaudessa haasteena olikin varoa vieruskavereiden häntiä, mekkoja ja peruukkeja.

Cosplay tarkoittaa pukeutumista peli-, sarjakuva- tai elokuvahahmoksi. Vaikka Tampereella mukana oli myös suomalaisia hahmoja ja esimerkiksi Tintti-sarjakuvan hahmoja, eniten korostui japanilainen manga-sarjakuva ja anime-elokuva.

Japanin populaarikulttuuri on vetänyt nuoria puoleensa jo vuosikymmeniä. Veto on niin voimakas, että mukana tulee usein muutakin kulttuuria. Kokkolan seudun opistossa on parhaillaan käynnissä sekä japanin kielen kurssi että animen ja mangan maailmaan johdattava kurssi. Molemmissa on mukana nuoria.

Cosplayhin sisältyy käsittämätön määrä käsityöosaamista. Pukujen tekemiseen kuluu satoja työtunteja, ja rekvisiittaa hankitaan, askarrellaan ja tuunataan ahkerasti. Kampaukset ja meikit ovat viimeisen päälle. Pelkkä ulkonäkö ei riitä, vaan hahmon täytyy myös muuten muistuttaa esikuvaansa, joten harrastajien täytyy opetella myös erilaista liikeilmaisua ja näyttelemistä. Cosplay onkin todellinen luovuuden taidonnäyte.

Kun käytävällä istuivat vierekkäin sulassa sovussa Matrix -elokuvan Trinity, Final Fantasy -pelin hahmo valtavan miekan kanssa ja pari turria eli eläinhahmoa, tuli olo, että tänne mahtuvat ihan kaikki. Mahtui myös farkuissa ja villapaidassa oleva keski-ikäinen nainen, joka viihtyi loppujen lopuksi parhaiten sivussa hurlumheistä, sarjakuvatekijöiden haastattelusalissa.

Cosplay näyttäytyi minulle joka tapauksessa iloisena ja vapautuneena roolileikkinä, jossa ihminen voi olla jotain ihan muuta kuin arjessa. On loistavaa, että nuorilla on tällainen tila toteuttaa itseään, vapaana kaikista mahdollisista sukupuoli-, ikä- ja identiteettijaotteluista.

Tampere kuplii julistaa olevansa “hyvän mielen sarjakuvafestivaali”. Kyseessä ei ole pelkkää sananhelinää, vaan festivaalin ohjelmalehdessä julistauduttiin irti kaikenlaisesta kiusaamisesta ja häirinnästä. Siinä oli myös sanallisesti avattu se, mikä on häirintää ja siitä löytyi häirintäyhdyshenkilön puhelinnumero.

Tällaista suhtautumista toivoisin kaikille ensi kesän festivaaleille.

Kirjoittaja on Keskipohjanmaan kulttuuritoimittaja