Mielipiteet

Emilia Junnilan mielipidekirjoitus: Tulevan hallituksen on parannettava korkeakoululiikunnan yhdenvertaisuutta

Suomalaisten liikkuminen on herättänyt keskustelua eduskuntavaalien alla. Kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen teema, sillä liikkumattomuuden kustannuksiksi on arvioitu vuosittain jopa 3,2 miljardia euroa (UKK-instituutti 2022).

Opiskelijoiden näkökulma jää keskustelusta usein puuttumaan. Haluamme, että Suomen 300 000 korkeakouluopiskelijaa saavat opiskella hyvinvoivina ja pääsevät työelämään terveinä.

Tuoreimman tiedon mukaan 54 prosenttia korkeakouluopiskelijoista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi ja kolmasosa kärsii masennus- ja ahdistusoireista (THL 2021). Vaikka liikunta ei ole ihmelääke fyysisen tai psyykkisen terveyden ongelmiin, olemme saaneet lukea sekä UKK-instituutin artikkelista 9.3. että Helsingin Sanomien artikkelista 20.3. uusimpien tutkimustulosten osoittavan, että liikunta vähentää ahdistus- ja masennusoireita. Liikunnan vaikuttavuuden tehokkuus on verrattavissa jopa lääkehoidon ja terapian vaikuttavuuteen.

Korkeakoulujen liikuntapalveluissa on parannettavaa, sillä Opiskelijabarometrissä (Otus 2022) tyytyväisyys korkeakoululiikuntaan asettui asteikon puoliväliin. Kyselyssä opiskelijat ilmaisivat tukensa myös liikettä lisäävälle toimintakulttuurille.

Korkeakouluilla on velvollisuus järjestää liikuntapalveluja, mutta sääntelyn puuttuessa niiden laatu ja määrä vaihtelevat voimakkaasti eri paikkakuntien välillä. Tämä asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan.

Vaaleissa valittavat kansanedustajat ovat avainasemassa siinä, millaiset mahdollisuudet ja kannustimet korkeakouluille annetaan liikkuvamman opiskeluelämän kehittämiseen. Yhdenvertaisuutta lisäävä ratkaisu on tuoda liikuntapalvelut selkeästi osaksi korkeakoulujen rahoitusta. Liikkuva korkeakoulu -toimintaa tulee jatkaa ja laajentaa tulevalla vaalikaudella.

Kirjoittaja on Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja.