Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Vanhat talot ovat persoonallisia lasipalatsien rinnalla — Mittavia korjausvelkoja kuitataan purkamalla

Tuleeko vielä päivä, jolloin kasaritalojen eksotiikka muuttaa tiilitalot halutuiksi arkkitehtuurihelmiksi?

Rakennusten purku-urakat ovat yleistyneet. Tämä on pitkässä juoksussa edullisempi tapa päästä lopullisesti eroon korjausvelkaisesta tai sisäilmaongelmista kärsivistä taloista. Rakennusteknisesti tiedetään, mitä vaikkapa 70-luvulla suorastaan sarjatuotantona rakennetut kerrostalot pitävät sisällään. Tiedetään myös hyvin tarkkaan, kannattaako sen ikäisten kerrostalojen korjaukseen ryhtyä. Purkaminen houkuttaa, kun peruskorjaamisen lopullinen hintalappu yllätyksineen osataan arvioida tarkasti.

Kylien paraatipaikoilta voikin kadota aikansa lippulaivarakennuksia. Esimerkiksi Vetelissä purettiin talvella Harjun rivitalo, joka valmistuessaan 60-luvun lopulla oli haluttu vuokrakohde. Kaustisen keskustasta on pistetty viime kuussa matalaksi Osuuspankin konttori, jonka oli näyttävä osa kyläkeskustaa. Molemmat esimerkit kärsivät sisäilmaongelmista, eivätkä ole ainoat ongelmatalot.

Harjulla odottaa tyhjä tontti rakentajaansa ja Osuuspankin uuden konttorin suunnitelmat ovat etenemässä lupahakemukseen. Kokkolassa Roosin talolla keskusteltiin maanantai-iltana rakennuskannasta ja korjausrakentamisesta. Elävä kaupunkikuva kaipaa kerroksellisuutta, jota edustaa myös muutaman vuosikymmenen takainen arkkitehtuuri.

Kulttuurisesti ja historiallisesti arvokkaat rakennukset korjataan, sillä se on iäkkäille arvorakennuksille ainoa vaihtoehto.Helsingissä tunnettu Yrjönkadun uimahalli aiotaan peruskorjata ja korjauksen hintalappu tulee olemaan hulppeat 22 miljoonaa euroa. Ateneumin taidemuseon peruskorjaus maksoi 18 miljoonaa euroa.

Joka pitäjissä näkyvintä rakennusperintöä ovat kirkot, joiden korjausta avustetaan joka vuosi. Viime viikolla kirkkohallituksen täysistunto myönsi valtion rahoituksesta seurakunnille kirkollisen kulttuuriperinnön hoitoon kaikkiaan 7,38 miljoonaa euroa. Kirkon keskusrahaston korjausavustuksia myönnettiin miljoona. Rahalla tervataan esimerkiksi Pedersören kirkon paanukattoa, konservoidaan Kälviän kirkon viinikannu sekä peruskorjataan Vetelin seurakuntataloa. Kirkkohallituksen myöntämät avustukset ovat pääosin tonneista kymppitonneihin, joten vaikutus näkyy laajasti läpi Suomen.

Suurin lähistölle tullut lähes 700 000 euron avustus oli Kinnulan kirkon ulkosivun ja vesikaton korjaustöihin. Kirkkohallitus teki poikkeuksen kiireellisimpien korjaustöiden tekemiseksi, sillä Kinnulan kirkon vaatima remontti on laaja. Myös Perhon kirkon korjaussuunnitteluun myönnettiin 125 000 euroa rahaa.

Kun rakennuksia hoidetaan jatkuvasti ja osanen kerrallaan, ei synny valtavaa korjausvelkaa, jonka kattamisen ainoa vaihtoehto tuntuu olevan purkaminen. Toisaalta myös vanhaa arvostetaan yhä enemmän, mutta sitä arvostusta odottavat vielä monet 70- ja 80-lukujen rakennukset.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.