Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Ministeriruletti pyörähtää käyntiin

Perinteisesti vappupuheissa hallitusta haukutaan, jos puolue on oppositiossa, ja kehutaan, jos se on hallituksessa. Tämän vuoden vappupuheita pidetään kuitenkin välitilassa, jossa maata johtaa väliaikainen hallitus, kunnes uusi hallitus on saatu muodostettua. Eikä varmuudella tiedetä sitäkään, ketkä vappupuhujista löytävät itsensä hallituksesta.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo suuntaa ensi viikolla Säätytalolle muodostamaan hallitusta yhdessä perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien kanssa. Säätytalolle marssinut joukko on yleensä aina löytänyt yhteisen sävelen, ja niin tapahtunee tälläkin kertaa. Toisenlainen hallituspohja näyttää erittäin epätodennäköiseltä.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostamassa hallituksessa kyse on molempien puolueiden näkökulmasta järkiavioliitosta, koska vaihtoehdot ovat vähissä. Kokoomuksella riittää yhteensovittamista perussuomalaisten näkemysten kanssa, mutta sinipunan rakentaminen olisi vieläkin vaikeampaa, koska SDP:n ja kokoomuksen talouslinjat ovat liian kaukana toisistaan. Talous synnytti tämän hallituspohjaratkaisun.

Keskusta olisi mieluinen vaihtoehto kokoomukselle ja perussuomalaisille, mutta keskustan ulostulot ovat kerta toisensa jälkeen vain vahvistaneet puolueen tietä oppositioon. Perussuomalaisille puolestaan ainoa mahdollisuus nousta hallitukseen on muodostaa se kokoomuksen kanssa.

Torstaina julkistetun Kantar Publicin vaaliseurantatutkimuksen mukaan RKP:n kannattajat olisivat suosineet ensisijaisesti toisenlaista hallituspohjaa kuin nyt alkavissa neuvotteluissa on tapahtunut.

RKP:n kannattajista vajaa puolet toivoi ensisijaisesti sinipunahallitusta. Kokoomuslaisista sitä toivoi vain joka viides. Sinipunaa ei taas toivottu lainkaan perussuomalaisissa ja vähäiseksi sen kannatus jäi myös kristillisdemokraateissa.

Kuitenkin RKP:ssä tiedetään, ettei kymmenen kansanedustajan eduskuntaryhmä pääse määräämään hallituspohjaa.

Kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kannattajat toivoivat ensisijaisesti hallituspohjaa, johon osallistuisi myös muita puolueita, kuten keskustaa ja RKP:tä. Heidän toiveensa toteutui.

Ministeripaikkojen jakaminen on merkittävä osa neuvotteluprosessia. Edellisessä Sanna Marinin johtamassa hallituksessa oli 19 ministeriä. Jos ministerisalkkujen määrä olisi 18 eli yksi nykyistä vähemmän, kokoomus saisi kahdeksan salkkua, perussuomalaiset seitsemän, RKP kaksi ja kristillisdemokraatit yhden ministerisalkun.

Jos ministerisalkkujen määrä pysyy 19:ssä, lisäsalkku voi mennä mahdollisesti perussuomalaisille, tai miksei RKP:lle, joka tällä tavoin saataisiin luopumaan haaveistaan sinipunahallitukseen. RKP:llä on pelin paikka, jos se niin haluaa.

Keskipohjanmaan levikkialueelle tulee ainakin yksi ministerisalkku, sillä puoluejohtaja Anna-Maja Henriksson on varmuudella toinen RKP:n ministereistä. Kahdessa hallituksessa oikeusministerinä toimineelle Henrikssonille on tällä kertaa väläytelty opetusministerin salkkua. Ministerispekulaatiossa on mukana myös perussuomalaisten varapuheenjohtajistoon kuuluva Mauri Peltokangas.

Sen sijaan kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajalle, luotolaiselle Peter Östmanille ei taida salkkua riittää. Jos kristillisdemokraatit saa vain yhden salkun, se menee puoluejohtaja Sari Essayahille.

Nyt odotetaan jännityksellä, päästäänkö juhannuksen viettoon uuden hallituksen kanssa.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.

Tapio Lehtinen