Mielipiteet

Lukijan mielipidekirjoitus kirkon avioliittokäsityksestä: Mihin suuntaan maailma menee toimimalla?

Pikkulapsiarjen äärellä seuraan välillä uutisia. Nyt mieleeni on jäänyt viikoiksi eräs uutinen: Ylivieskan tapaus, jossa kirkkoherra-äiti vihki poikansa homoavioliittoon — kirkon avioliittokäsityksen vastaisesti.

Aluksi haluan sanoa, että olen äitien puolella ja ymmärrän äidin rakkauden rajattomuuden. Kunnioitan myös erilaisuutta ja sympatiani on erityisesti heikompien puolella.

Silti. Tulin tästä uutisesta hyvin surulliseksi. Kuulun tällä hetkellä vielä kansankirkkoon, mutta valitettavasti olen vieraillut jo ”Eroa kirkosta” -sivustolla. Ja minkä takia harmittelen asiaa? Olen halunnut uskoa, että lapsuuteni turvasatama, evankelisluterilainen kirkko voisi hyvin ja saisi aikaan hyvää. Nyt kuitenkin olen sitä mieltä, etten lampaana tiedä, minne paimeneni minua tässä kirkossa ohjaavat.

Mitä tämä tarkoittaa pelastuskysymyksen näkökulmasta, jos uskomme kuolemanjälkeiseen elämään.

Itselläni on käsitys oikeasta ja väärästä Raamattuun perehtyneenä ja opetusta saaneena. Kuitenkin olen syntinen ja hairahtuvainen ihminen ja pelkään, että mikäli kirkon opetus tällä tavoin julkisesti muuttuu Raamatun vastaiseen suuntaan, tuleeko paimen perääni, jos katoan laumasta. En usko.

Äidin rakkaus on suurta, Jumalan rakkaus on suurempaa. Mutta armon merkitys on mitätön, jos tarvetta armolle ei ole. Jos syntiä ei ole, armoa ei tarvita.

Maailma menee eteenpäin vain toimimalla? Mitä tämä tarkoittaa pelastuskysymyksen näkökulmasta, jos uskomme kuolemanjälkeiseen elämään. Minä uskon. Uskon myös kolmiyhteisen Jumalaan ja Raamattuun. Kansankirkkoon en enää jaksa uskoa. Lapsilleni toivon onnellisuutta tässä ajassa, mutta ennen kaikkea toivon, että jälleen näemme taivaassa.

Jeesus-uskova äiti

Haluatko jatkaa keskustelua aiheesta? Lähetä mielipiteesi toimitukseen tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.