Kotimaa

Suurlähettiläs Mikko Hautalan mielestä on vähän teoreettista ja naiiviakin puhua paremmasta hetkestä hakea Natoon. Venäjän voiman osalta myös 1990-luku ja 2000-luvun alku olisivat olleet mahdollisia, mutta silloin Suomen turvallisuuspolitiikka ei ollut nykyasennossa. Olisiko siinä romutettu puolustusjärjestelmä mennen samaan väärään suuntaan kuin muutkin, ja kuinka olisi voitu Natoon hakea ilman laajaa kansalaisten tukea, Hautala kysyy.

Mikko Hautala vertaa Suomen Nato-jäsenyyttä hedelmäpeliin, jonka riviin viimeisen kirsikan lätkäisi Venäjä – "Oikein ja paras hetki liittyä oli tämä, joka toteutui"

Suomen Yhdysvaltojen suurlähettiläs Mikko Hautala arvioi, että Nato-jäsenyyden hakeminen oli "oikein sammutettu" myös myöhäisen ajoituksensa osalta. Hänen mukaansa yksikään terve poliitikko ei Suomen järjestelmässä ajaisi liittoutumista, jos sitä kannattaa vain 20–25 prosenttia kansasta ja kaksi puoluetta. Tuskin kukaan on ollut yhtä monesti huoneessa, kun on käyty ratkaisevia keskusteluja Suomen Nato-jäsenyydestä. Hautala toimi vuodesta 2012 presidentti Niinistön Venäjä-neuvonantajana ja sitten vuosia suurlähettiläänä Moskovassa.

Keskipohjanmaa

Suurlähettiläänä Yhdysvalloissa työskentelevä ja myös Moskovassa lähettiläänä toiminut Mikko Hautala kiistää ajatuksen, että Suomen ulkopoliittinen johto olisi voinut edistää maamme Nato-jäsenyyttä aiemmin "paremman sään aikana".

Tuonnempana suorapuheisessa haastattelussa Hautala erittelee, miksi. En

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä