Kolumnit

Jukka Aniaksen kolumni: Vihreää tai puhdasta – aivan sama – nyt on kiire

Toki saattoi hyvinkin olla kuulijan ymmärryksessä vikaa, mutta ihan en tavoittanut viime viikolla haastattelemani kokkolalaisen vety-startupin hallituksen puheenjohtajan Matti Malkamäen hieman ärtyneeltä kuulostanutta korostamista kuinka ”vihreä siirtymä” on eri asia kuin hallitusohjelmaan kirjoitettu ”puhdas siirtymä”.

Malkamäen mielestä hallitusohjelmaan ei kirjoitettu vihreän tilalle puhdasta perussuomalaisten aloitteesta tai suoranaisesta vaatimuksesta.

Mielestäni Hycamiten yksi kolmesta perustajasta on tässä asiassa yksinkertaisesti väärässä. Totta kai perussuomalaisille oli minimireunaehto vaikkapa Hycamiten kaltaisten projektien avittamiselle, että sentään käsitteen nimi muuttuu. Eikä viittaa aatteelliseen periviholliseen.

Sitä paitsi on aivan se ja sama mikä yläkäsitteen nimi on, jos kaikki asianosaiset ymmärtävät sen samalla tavalla. Vaikkapa Kokkolan tulevaisuuden kannalta on olennaisen tärkeää ja toivottavaa, että siirtymä todellakin muuttuu konkreettisiksi investoinneiksi. Herttaisen yhdentekevää missä nimissä hyviä asioita tapahtuu.

Totta tietysti on, että vihreille – siis tätä nimeä kantaville puolueille – on mukavaa, että ilmastonmuutosta torjutaan ja maapalloa koetetaan pelastaa ikään kuin heidän nimissään.

Toisaalta. Jos ”vihreä siirtymä” olisi ollut vaikkapa Suomen vihreille poliittiseen menestykseen johtanut hopealuoti, kai huhtikuun eduskuntavaaleissa olisi irronnut hieman seitsemää prosenttia isompi äänipotti?

Toisinpäin todettuna siis 93 prosenttia annetuista äänistä meni muille kuin vihreille. Saksassa vastaava ei-vihreiden prosentti oli viime vaaleissa 85,2. Ei hääviä hyödyntämisestä omaa nimeä kantavasta käsitteestä. Vai kuinka?

Jos pidemmälle historiaan mennään, vihreät ovat tuoneet Suomessa(kin) julkiseen keskusteluun aina 1970-luvun lopusta ja Koijärvi-liikkeestä lähtien ympäristöteemoja ja saaneet lähes kaikki puolueet ainakin osittain niiden taakse. Merkittäväksi poliittiseksi voimaksi vihreät sen sijaan eivät ole Suomessa nousseet.

Sekin on silti aivan sama kuka tai ketkä alkoivat ensimmäisenä esittää huolta ilmastonmuutoksesta. Nyt on nyt. Erilaisia epäilijöitä ja koko ongelman kiistäjiä edelleen löytyy. Esimerkiksi Suomen nykyisestä hallituksesta, mutta jätetään tilan puutteen vuoksi mainitsematta mihin puolueeseen ehkä viittaan.

Tietenkin ilmasto on aina luontaisesti vaihdellut, mutta viime vuosikymmenien jatkuvasti kuumentuneen kehityksen suurin sylttytehdas on kaikessa ahneudessaan ollut laji nimeltä Homo sapiens.

Sitä satoa on viime aikoina niitetty tai paremminkin poltettu Välimeren molemmin puolin. Kaikki tulipalot sammuvat jossain vaiheessa, mutta ilmastonmuutos ei itsestään pysähdy.

Vihreä tai puhdas, mutta siirtymällä on tulenpalava kiire.

Kirjoittaja on Keskipohjanmaan toimittaja.

Haluatko jatkaa keskustelua aiheesta? Lähetä mielipiteesi toimitukseen tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.