Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Turkistarhojen lintuinfluenssa haastaa päättäjiä

Influenssaa kiertää luonnossa sekä linnusta toiseen että meidän ihmisten kesken. Tyypiltään lintujen ja ihmisten virukset ovat erilaisia eikä ihmisillä ole kovin suurta riskiä saada lintujen influenssaa. Sata vuotta sitten lintuinfluenssavirus H1N1 muuntui kuitenkin ihmisestä toiseen tarttuvaksi espanjantaudiksi, joka tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä.

Maailman linnuissa on 2000-luvulla taas kiertänyt influenssavirustyyppiä, joka on tarttunut linnuista ihmisiin ja aiheuttanut jopa kuolemantapauksia. Kovin tehokkaasti virus ei kuitenkaan ole ihmisiin tarttunut eikä se ole kehittynyt ihmisestä toiseen leviäväksi epidemiaksi.

Tänä kesänä on Suomessa ollut ennennäkemättömän suuria influenssan aiheuttamia lintujen joukkokuolemia. Lintuinfluenssa on aiemmin levinnyt lähinnä vesilintujen talvehtimisparvissa – siis jossain Suomea etelämpänä. Nyt virus on alkanut levitä myös pesimäaikaan. Virustutkijat eivät tiedä miksi. Ehkä virus on muuntunut helpommin leviäväksi.

Suomalaisilta turkistarhoilta löydettiin lintuinfluenssaa ensimmäisen kerran heinäkuussa, ja tämän viikon alkuun mennessä tartuntoja on löydetty 25:ltä Pohjanmaan turkistarhalta. Näistä puolet on Kaustisella. Suomen yhteensä noin 400 tarhan virustilannetta ryhdytään selvittämään järjestelmällisesti syyskuussa.

Turkistarhoissa on mahdollista syntyä tartuntaketjuja, joissa lintuinfluenssavirus muuttuu ihmisestä toiseen tarttuvaksi pandemiavirukseksi.

Virustutkijat ovat erityisen huolestuneita lintujen influenssan leviämisestä näätäeläinten, kuten minkkien keskuudessa, sillä niiden keuhkojen anatomia ja molekyylirakenne on hyvin samankaltainen kuin ihmisellä. Niihin voi tarttua myös ihmisten influenssa. Turkistarhoissa on mahdollista syntyä tartuntaketjuja, joissa lintuinfluenssavirus muuttuu ihmisestä toiseen tarttuvaksi pandemiavirukseksi.

Viranomaiset ovat määränneet lopetettavaksi kaikki minkit tarhoilta, joilla on todettu lintuinfluenssaa. Kettuja ja supikoiria koskevat päätökset tehdään tapauskohtaisesti. Tämän viikon alussa turkiseläimet on määrätty kokonaan lopetettavaksi 13 tilalta, yhteensä noin 120 000 eläintä.

Ylen haastattelema tanskalainen virustutkija suositteli jyrkkää ratkaisua: epidemian torjumiseksi kaikki Suomen tarhaminkit kannattaisi lopettaa. Tanskassa toimittiin näin vuonna 2020. Maan hallitus määräsi jopa 17 miljoonaa minkkiä lopetettavaksi, kun ihmisistä oli tarttunut niihin koronavirusta, joka levisi tarhoilla. Pelättiin sen kehittymistä entistäkin vaarallisemmaksi. Päätös maksoi tanskalaisille veronmaksajille lähes kolme miljardia euroa, mutta mahdollisesti suojeli ihmiskuntaa tuhoisammalta pandemialta. Sitä ei voi tietää.

Suomen poliittisten päättäjien tehtävä on nyt kuunnella asiantuntijoita ja arvioida riskit ja tehdä tarvittavat johtopäätökset. Päätöstä tehdessään he joutuvat sietämään epävarmuutta. Kyse on uhkakuvista, jotka eivät ehkä koskaan toteudu vaikka ei tehtäisi yhtään mitään. Jos Suomen minkit lopetetaan, hallitus joutuu kantamaan vastuun kalliista operaatiosta, jossa satojen ihmisten elinkeino ajetaan alas. Tai on mahdollista, että uhkakuva on jo toteutunut ja Suomessa muhii seuraava pandemia. Silloin vastuun kantaa maan hallitus, joka ei ole toistaiseksi toiminut.

Näin vakavassa asiassa maan hallituksen on pystyttävä tekemään ratkaisunsa asiantuntijatiedon perustella pohtimatta päätöksen vaikutuksia gallup-suosioon.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.