Paikallisuutiset

Heidi Sippolan ja Tommi Kinnusen perheen kodissa Kokkolan Halkokarilla eletään täysillä eikä nurkkia puunata vieraskoreiksi: "Kun suunnittelimme taloa, ajattelimme, että kaikki mutkat suoraksi"

Televisiosarjan Pieni talo preerialla on iso Kannustalo Kokkolan Halkokarilla. Heidi Sippolan ja Tommi Kinnusen suunnittelema koti tarvitsisi vielä yhden huoneen.

Taitoluistelua, jääkiekkoa, sählyä ja jalkapalloa sekä tanssia ja uimahyppyä.

Heidi Sippolan ja Tommi Kinnusen jälkikasvu on urheilullista porukkaa.

– Vanhemmat ei enää ehkä niinkään, naurahtaaHeidi Sippola ja kiittelee perheen kolmivuotiasta koiraa, joka patistaa aikuisetkin lenkille päivittäin.

Toki vanhempien harrastuslistaltakin löytyy liikettä kuten padel, koripallo ja kuntonyrkkeily.

Lisäksi perheen isä valmentaa sählyssä ja on jääkiekossa apuvalmentaja. Äiti on aktiivisesti mukana niin jalkapallon kuin taitoluistelun vanhempien toiminnassa. Sivullinen hengästyy jo kuunnellessaan tavallista arki-iltapäivää ja iltaa, jossa lapsia viedään ja haetaan harjoituksista.

– Onneksi asumme lähellä kaupunkia. Lapset pääsevät harrastuksiin ja kouluun myös pyöräteitä pitkin. Vanhin tytär asuu jo pois kotoa, mutta on tulossa kotiin loppuvuodeksi.

– Monica (Hagström) on pelannut jalkapalloa kolme kautta Ahvenanmaalla, mutta on nyt vaihtamassa seuraa. Useampi vaihtoehto on harkittavana.

Urheiluperheen koti on iso Kannustalo. Sellainen, jonka voisi hyvin kuvitella sisustukseltaan pelkistetyksi ja upeaksi asuntomessutaloksi, mutta jo pyörät pihassa kertovat, että tässä talossa taidetaan elää täysillä.

Toimittajaa vastaan kiemurtelee ensimmäiseksi keskuspölyimurin pitkä ja harmaa putki. Heidi Sippola toivottaa yllätysvieraat tervetulleiksi talon ehdoilla. Täällä ei puunata paikkoja vieraskoreiksi. Eteisen saamat kolhut kertovat, että lapsilla on ollut vapaus pelata ja liikkua myös sisätiloissa.

Suorakulmion muotoinen tilaratkaisu on ollut toimiva. Eteisen pitkä käytävätila on mahdollistanut monen moista..lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

– Kun suunnittelimme taloa, ajattelimme, että kaikki mutkat suoraksi.

Pariskunta teki huoneratkaisut niin, että lapset saivat toisen pään talosta ja kotia voi rauhoittaa vetämällä väliovet kiinni.

Eteistilassa voi pelata ja leikkiä. Myös lattiamateriaali on kestävää, julkisten tilojen isoa laattaa. Olohuoneessa ja makuuhuoneissa on parketit.

– Meillä on lattialämpö, joten laatta tuntuu mukavalta jalkojen alla. Kesällä, kun lämpö katkaistaan, laatta jäähtyy ja viilentää kesähelteellä sisälämpötilaa. Terassin kattokin varjostaa hyvin auringolta.

Joskus vieras on saattanut ihmetelläkin lasten vauhdikasta menoa jouluksi 2012 valmistuneessa talokomistuksessa, mutta Heidi Sippola vastaa, etteivät he näin suurta taloa itselleen rakentaneet vaan koko perheelle.

Toistaiseksi tilava alakerta on riittänyt, mutta pikku hiljaa tuntuu, että myös yläkertaa voitaisiin rakentaa, kun mahdollisuus on. Talossa on yläkertavaraus.

Kun koti valmistui, kaikilla kolmella tyttärellä oli omat huoneet. Vuoden 2015 helmikuussa taloon syntyi vielä Nooa-poika. Kun esikoinen tulee kotiin, hän jakaa pikkuveikan huoneen.

– Yläkertaan voitaisiin rakentaa huone, joka olisi Monican käytössä hänen käydessään kotona ja se toimisi myös vanhempien työhuoneena.

Halkokari vaikuttaa kymmenen vuoden kokemuksella parhaalta ratkaisulta.

Sippola sanoo, että muitakin vaihtoehtoja harkittiin.

– Harkitsimme aluksi valmista taloa ja tarjosimmekin kahdesta kohteesta Isokylässä, hän muistelee. Onneksi kauppoja ei syntynyt. Marinkaisista syntyjään oleva Sippola sanoo, että ajallisesti Isokylän kanssa olisi jo kilpaillut Marinkaisten maaseutu. Lohtajalta ajaa kuitenkin nopeasti suoraa tietä esimerkiksi Kokkolan jäähallille ja Vesi Veijariin.

– Ehkä harrastuksia ei olisi näin paljoa, jos olisimme valinneet jonkun muun asuinpaikan.

Aurinkoisen etupihan iso, katettu terassi on amerikkalaistyylinen. Siinä ei ole liikettä kahlitsevia kaiteita tai näkösuoja-aitaa, vaan ainoastaan kannattelevat pylväät. Kun piha on keväällä vielä märkä, on lasten hyvä leikkiä terassilla kevätauringon lämmössä. Lisäksi terassin katossa on vahvat koukut, johon voi ripustaa trapetsia, voimistelurenkaita ja muuta mukavaa. Oikea temppurata, joka päättyy trampoliiniin.

Heidi Sippola arvelee katsoneensa odotusaikana niin paljon Pieni talo preerialla -sarjaa, että terassin malli jäi alitajuntaan. Niinpä terassilla on myös aikuisten keinu, jossa perheen äiti voi istuskella ja katsella "pieniä tiluksiaan", kuten hän vitsailee.

Jykevä Kannustalo toimitettiin runkona, ja kirvesmies teki sisätilat asukkaiden toiveiden mukaisesti. Liikunnallisessa perheessä kodinhoitohuoneella on iso merkitys, ja Heidi Sippola tunnustaakin suunnitelleensa "maailman täydellisimmän" kodinhoitohuoneen, jonka hän nyt tekisi aivan toisin.

Kodinhoitohuoneesta on uloskäynti ja sieltä on myös ovi suoraan keittiöön.

– Kirvesmies sanoi, että tämä ovi pysyy aina kiinni. No, se on aina auki. Kaikki käyttävät tuota (kodinhoitohuoneen) ulko-ovea sisäänkäyntinä, jopa lasten kaverit, nauraa Sippola ja jatkaa, että siellä ovat kaikki kodin tavarat.

– Se on varmaan kodin käytetyin huone.

Sinänsä koneet ovat toimineet hyvin. Talviaikaan kuivausrumpu on kovassa käytössä ja se matkasikin uuteen kotiin entisestä rivitaloasunnosta Halkokarin Kanneltieltä. Sippola arvelee, että rumpu on tulossa käyttöikänsä päähän.

– Käytännössä meillä pyörii pyykki joka ikinen päivä. Lapset osaavat käyttää harjoituksista tullessaan pesukoneen pikaohjelmaa, joka pesee hien pois kahdessakymmenessä minuutissa. Kaikki harrastusvaatteet eivät vaadi päivittäistä pesua, esimerkiksi tanssissa samaa treenipaitaa voi käyttää koko viikon.

Entäpä jääkiekko- ja sählyvarusteet?

– Meillä on teknisessä tilassa orsi, jonne voi ripustaa luistimet ja muut varusteet kuivaamaan.

Koska kyseessä on lapsiperhe, on lähes itsestäänselvyys, etteivät kaikki varusteet löydy niille varatusta tilasta. Kurkkaamme lastenhuonetta, jossa tulijaa tervehtii ensimmäisenä sählymaila...

Sippola sanoo, että kerran viikossa perheessä pidetään päivä, jolloin siivotaan ja järjestetään paikkoja.

Kotoisan talon seinät näyttävät yllättävän puhtoisilta, eikä niille ole ripustettu tauluja tai valokuvia. Syykin selviää.

Jokunen viikko sitten talo sai yllätysvieraan, kun aamusella leivinuunin lasiluukkuun koputettiin.

Uunin puolelta. Se ei kuitenkaan ollut etuajassa vieraileva joulupukki, vaikka olisi amerikkalaisesta tyylistä pitävälle perheelle ollut sopiva tarinan pohja.

Nuohoojakäynnin jälkeen piipusta oli kuulunut liikehdintää. Kun Heidi Sippola avasi pellin, kuului tömäys ja lasiluukkuun koputeltiin.

– Katsoin, että siellä on kotka kun lintu näytti niin isolta, Sippola nauraa.

Ei kotka vaan naakka. Sippola oli yksin kotona ja alkoi soitella naapuriapua. Löytyi naapurin naapuri Pasi, joka kiiruhti hätiin.

– Meillä on sellainen asuinalue, että naapureista voi aina lainata jauhoja tai sokeria.

Sekä pyytää lisäjoukkoja naakan häätöön.

No, naakka pääsi uunista huoneistoon ja kopsahti ensimmäiseksi olohuoneen ikkunaan, josta jatkoi lentoa kokeilemaan sopivaa istumapaikkaa seinille ripustettujen kuvien ja taulujen kehyksiltä.

– Onneksi se ei osunut verhoihin, Sippola huokaa ja syystä. Lintuhan oli nokinen, ja jokainen kosketus huoneistossa aiheutti nokijäljen. Se ehti lennellessään sotkea seinät ja taulut sekä keittiön hyllyn, mutta kotivakuutus korvasi syntyneet haitat. Kaikki sotketut pinnat piti uusia.

Tapaus on sen verran tuore, ettei seiniä ole ehditty sisustaa uudestaan. Lintu selvisi tapahtumista vahingoittumattomana.

Halkokari on Kokkolan paras asuinpaikka. Tai ainakin tälle perheelle se kaikista vaihtoehdoista sopivin.

Heidi Sippola sanoo, että jokaiselle lapselle on löytynyt kavereita. Lisäksi heistä osa käy samoissa harjoituksissa, joten vanhemmat voivat sopia keskenään lasten kuskausvuoroista. Sippola tekee nyt lyhennettyä työpäivää, kun kuopus aloitti tänä syksynä koulun.

Talon tontti rajautuu lähimetsään, josta polut vievät Rödsöön. Sinne on hyvä lähteä myös koiran kanssa.