Ruoka

Jos vedentulo on katkennut, et voi vetää vessaa kuin kerran – Näin pelastusviranomainen ja martat neuvovat toimimaan häiriötilanteessa: "Kaikkein kriittisintä on veden käyttö"

Kotivara tarkoittaa vettä ja ruokaa koko perheen tarpeisiin ainakin 72 tunniksi. Sen ajan kotona pitäisi pystyä pärjäämään omatoimisesti.

Ukrainan sota on saanut monet suomalaiset miettimään omaa varautumistaan tilanteessa, jossa ruokahuolto ei toimi tai jos tulee sähkökatko. Paniikkia ei ole syytä lietsoa, sillä kyse on samanlaisesta normaalista varautumisesta, mikä tarvitaan esimerkiksi pahan myrskyn varalle tai pitkittyneen sähkökatkon vuoksi.

Kaikkein kriittisintä on veden käyttö, sanoo vs. pelastuspäällikköAntti Kätevä Kokkolan ja Pietarsaaren pelastuslaitoksesta.

– Ihminen tarvitsee jo pelkästään juodakseen kaksi litraa vettä päivässä. Sitä ei kannata pitää kotivarassa.

Kotivara tarkoittaa vettä ja ruokaa koko perheen tarpeisiin ainakin 72 tunniksi. Kotivaraan kuuluvat myös lemmikkien ruoat.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Vettä ei kannata säilyttää kanistereissa varaston perällä, sillä se voi kerätä bakteereja ja muuttua juomakelvottomaksi. Vaihtoehtona ovat veden puhdistamiseen tarkoitetut suodattimet ja tabletit, jos kestää tablettien tuomaa sivumakua veteen.

– Järkevintä on säilyttää tyhjiä kanistereita, joilla pystyy hakemaan torilta vettä, Kätevä sanoo.

Kansalaiset voivat luottaa siihen, että häiriötilanteessa viranomaiset ja yhteiskunta järjestävät vesihuollon. Juomavedeksi kotiin voi myös ostaa vaikkapa vichy-vettä.

Omatoimisuus on kuitenkin paras apu häiriötilanteessa.

– Ihmisillä on ehkä valheellinen tunne, että jostain tulee auttaja. Viranomaisten ja muiden toimijoiden resurssit on kuitenkin pääasiassa mitoitettu normaaliolojen mukaan, joten kun tulee häiriötilanne, esimerkiksi sähköjä ei saa sellaisessa ajassa kuin tarve vaatisi.

Monelle voi olla uusi tieto, että ilman vettä WC:n voi vetää vain kerran, jos vedentulon on katkennut. Pönttöön voi asentaa roskapussin, johon tehdään tarpeet. Näin neuvotaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:n verkkosivulla.

– Ihmiset ovat aika vieraantuneita luonnosta ja infrastruktuurista. Voi tulla ahdistus, jos netti ei toimi tai puhelimella ei saa yhteyttä tai hanasta ei tule vettä. Se yllättää aina ihmiset.

Maaseudulla asuvat ihmiset ovat paremmin varautuneita, sillä he ovat oppineet ottamaan huomioon esimerkiksi sen, että kauppaan ei pääse, jos tiet eivät ole lumesta avoinna.

Vanhoissa taloissa on myös varaava takka, kun nykytaloista ne joko puuttuvat kokonaan tai ovat enemmänkin sisustuselementtejä.

Jos takkaa ei ole, käytettävissä ei ole mitään varajärjestelmää sähkökatkon sattuessa. Kaikki muut lämmitysmuodot tarvitsevat jonkin verran sähköä.

– Kerrostalot varaavat lämpöä enemmän, joten ne viilenevät hitaammin. Omakotitalo tai rivitalo viilenee päivän aikana asumiskelvottomaksi, jos ei ole omaa varaavaa takkaa, Kätevä sanoo.

Jos näin käy, viranomaisten on pakko alkaa evakuoimaan, jotta ihmiset pääsevät lämpimään.

Tavanomaisista kuluttajille myytävistä aggregaateista ei ole Kätevän mukaan apua. Niiden teho ei riitä lämmittämiseen mutta puhelimen akkuja niillä voi esimerkiksi ladata tai käyttää mikroaaltouunia.

– Aggregaatti kannattaa hankkia, jos kokee tarvitsevansa sitä normaalioloissa. Vaikkapa mökillä veden pumppaamiseen, Kätevä neuvoo.

72 tunnin varautumissuosituksella tarkoitetaan sitä, että jokaisessa kodissa pitäisi olla valmius selvitä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin kolme vuorokautta. Suositus on tehty yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen kanssa.

Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään ja kierrätetään koko ajan. Kannattaa myös miettiä etukäteen, miten voi laittaa ruokaa sähkökatkon aikana.

– Säilykkeet, pussikeitot, mehukeitot, murot, myslit, pähkinät ja siemenet sisältävät paljon energiaa, jotta niiden avulla pärjää, Kätevä sanoo.

Hän lisää kotivara-listaan käteisen rahan.

– Aika harvalla on kotona käteistä rahaa sen verran, että pystyy ostamaan kolmen päivän ruoan.

Jos pankkeihin tulee palvelunestohyökkäys, pankkikorttia ei pysty käyttämään.

– Jos kriisi iskee, lasketaan tunneissa, kuinka kauan kaupoista löytyy ruokaa.

Myös herkut kuuluvat kotivaraanOletko koskaan miettinyt, miten valmistaisit kotona ruokaa ilman sähköä? Tai mitä ruokia voit valmistaa nuotiolla, retkikeittimellä, leivinuunissa tai takassa?

Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Marttojen kotitalouden asiantuntijanHeidi Peltosen mieleen tulee ensimmäisenä perunat.

– Perunoita on helppo keittää nuotiolla. Samoin muurikkapannulla pystyy tekemään mitä tahansa ruokaa, hän sanoo.

Jos kodissa on leivinuuni, sitä kannattaa hyödyntää ruoanlaitossa. Myös retkikeittimen kunto kannattaa tarkistaa.

Kyse on varautumisesta häiriötilanteeseen: syysmyrsky tai lumentulo voi katkaista sähköt pitkäksi aikaa.

– Jos sähköt menevät poikki, ensin kannattaa syödä nopeasti pilaantuvat ruoat jääkaapista. Pakastimessa ruoat säilyvät useita päiviä, jos pakastinta ei turhaan availe, Peltonen sanoo.

Martoilta kysellään aika paljon kodin varautumisesta. Peltonen myös puhuu aiheesta pitämillään kursseilla.

Jokaisessa kodissa pitäisi olla valmius selvitä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin kolme vuorokautta. Suositus on tehty yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen kanssa.

Suositus löytyy muun muassa Marttojen verkkosivulta, ja siellä on kätevästi lista ruokatarvikkeista ja määristä. Aikuiselle kalorimäärä on noin 2 300 kilokaloria vuorokaudessa.

Listalla olevat ruokatarvikkeet ovat sellaisia, joista voi valmistaa kotiruokaa ruokaympyrän suositusten mukaan. Kotivara ei siis ole erillinen varasto tuotteita, jotka jemmataan varastojen perukoille.

Kaikki kotivaraan kuuluvat tarvikkeet, kuten säilykkeet ja kuiva-aineet, kiertävät normiarjessa.

– Kannattaa varautua tekemään sellaisia ruokia, joita muutenkin syö. Jos ei tykkää hernekeitosta, sitä ei kannata ostaa kotivaraan, Peltonen sanoo.

Soijarouhe, linssit ja pavut ovat hyviä proteiininlähteitä. Soijarouheesta voi tehdä esimerkiksi makaronilaatikkoa, joka on riittoisaa.

Listalla on myös kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä, joista saa energiaa ja hyviä rasvoja. Sekä sipsejä ja suklaata.

– Naposteltavaa kannattaa varata myös. Kaapissa on hyvä olla herkkuja myös siinäkin tapauksessa, jos sairastuu. Ihmisen mieli on sellainen, että haluaa herkutella, koska siitä saa hyvän olon tunnetta.

Lue myös:

Pitäisikö minun tietää oma väestönsuojani? – Ei tarvitse, vastaa riskienhallintopäällikkö Harri Pyyhtiä Jokilaaksojen pelastuslaitokselta ja selittää miksi ei

Ydinuhka ajoi asiakkaat apteekkeihin – Kannattaako joditabletteja ostaa lääkekaappiin? "Suunnilleen joka toinen asiakas käy kysymässä"