Paikallisuutiset

Keskipohjalaistaustaisten Janne Porasen ja Juha Salmelan perustama tekstiilikuituyhtiö Spinnova otti mallia hämähäkin seitistä, ja muotijätit Adidaksesta alkaen kiinnostuivat: "Innovaatiomme mullistaa ympäristömielessä tekstiiliteollisuuden"

Lue 50 miljoonan euron kuitutehtaassa mukana olevan Spinnovan kuulumiset

Kuituyhtiö Spinnovan tarina on ainutlaatuinen. Jyväskyläläinen VTT:n tutkijaJuha Salmela (s.1973) kävi kymmenisen vuotta sitten mielenkiintoisen keskustelun käydessään Oxfordin yliopistossa.

Nykyään jo yli 70-vuotias zoologian osaston professori Fritz Vollrath kertoi, mitä tapahtuu, kun hämähäkki kutoo seittinsä. Salmela kiinnostui kuulemastaan.

Hän on koulutukseltaan soveltavan fysiikan maisteri, ja hän veti VTT:n nano- ja mikroselluloosan käyttöä tutkivaan huipputiimiä. Tiimin tutkimus liittyi pääasiassa paperinvalmistuksen prosesseihin ja se tutki, miten puukuidut virtaavat vedessä.

–  Vollrath kertoi, mitä yhteistä hämähäkin seitillä on yhteistä puukuidun kanssa ja mitä virtausominaisuuksia niillä on, Salmela kertoo.

Siitä on tullut hyvää palautetta, että on olemassa ihmisen tekemä kuitu, joka muistuttaa puuvillaa, pellavaa tai villaa. Janne Poranen Hallituksen puheenjohtaja

Salmela oivalsi, että yhdistämällä tiimin ymmärrys puukuitujen virtauksesta ja hämähäkin seitin kehräyksen ilmiöt he voisivat mahdollisesti valmistaa entistä ympäristöystävällisempää tekstiilikuitua suoraan selluloosakuidusta tekstiiliteollisuuden tarpeisiin?

Tästä oivalluksesta sai alkunsa viime vuonna pörssiin listautunut kasvuyhtiö Spinnova, joka on perholaissyntyisen fysiikan tohtorinJanne Porasen (s. 1972) ja veteliläissyntyisen Juha Salmelan vuonna 2014 perustama yritys.

Jyväskylässä Salmela kertoi hämähäkin seitistä työkaverilleen Janne Poraselle VTT:llä. He olivat työkavereita: Poranen johti VTT:n biomateriaalitutkimusta ja Salmela veti kuitujen virtaustutkimusta sellu- ja paperiteollisuutta varten lähes 20 vuoden ajan.

Palattuaan VTT:lle Salmela ryhtyi heti tekemään laboratoriokokeita puukuidulla.

– Saimme hyvin nopeasti jotain kuituja aikaan ja jalostimme menetelmää VTT:llä, Salmela kertoo.

Perhossa syntynyt Poranen on virtausmekaniikasta ja -dynamiikasta väitellyt fysiikan tohtori, joka on tehyt opinnäytetyönsä teollisuutta varten.

– Tämä innovaatio oli paras, mitä olen nähyt metsäsektorilta tulevan paperi- ja selluteollisuudessa, Poranen sanoo.

Innovaatio ei kuitenkaan saanut rahoitusta ja vaarana oli, että hyvä idea selluloosan hyödyntämisestä hautautuu VTT:n syövereihin. Niinpä Poranen ja Salmela päättivät ryhtyä yrittäjiksi. Porasesta tuli toimitusjohtaja ja Salmelasta teknologiajohtaja.

– Se oli jännittävää aikaa. Tuohon aikaan tekstiiliteollisuutta pidettiin täysin auringonlaskun alana ja kaikki koulutus tekstiilipuolelta oli ajettu alas, Salmela kertoo.

Kun Spinnova perustettiin vuonna 2014, tiimiin kuului neljä fyysikkoa ja yksi insinööri. Sekä yksi pieni laite, jolla tehtiin testejä.

– Se oli mahtavaa aikaa, kun alkoi onnistua, Salmela muistelee.

Tiimistä kukaan ei ollut aiemmin yrittänyt ymmärtää tekstiiliteollisuuteen liittyviä globaaleja ympäristöhaasteita, joten tiimi ryhtyi kaivamaan esiin tietoa tekstiiliteollisuudesta.

– Pian oli päivänselvää, että innovaatiomme mullistaa ympäristömielessä puuvillan ja polyesterin käyttöön perustuvan tekstiiliteollisuuden, Poranen sanoo.

Spinnova ei käytä tuotannossa liuotusta, vaan heidän prosessissaan mikrokuiduksi jauhetut puukuidut saadaan virtaamaan pienen suuttimen läpi polymeerien avustuksella.

– Tehtaassa suuttimia on paljon, ja jokaisesta tulee ulos yksi ”seitti” kuten hämähäkin sisältä, Salmela kuvailee.

Seitit asettuvat lähelle toisiaan, ja lopputuloksena on tekstiilikuitu, josta on vaikea sanoa, mitä materiaalia se oikein on.

Ei siis ihme, että Spinnova on herättänyt kiinnostusta sekä sijoittajissa että tekstiiliteollisuudessa. Ympäristöystävällisyys on syy siihen, miksi isot muotijätit kuten Adidas, Ecco, Marimekko ja H&M ovat hakeutuneet Spinnovan kanssa yhteistyöhön.

Esimerkiksi Adidaksen uudessa hupparissa orgaaniseen puuvillaan on sekoitettu Spinnova-kuitua.

– Alusta saakka tavoitteemme oli tehdä kuidusta sellainen, että sitä pystyy laittamaan nykyiseen jatkojalostukseen sellaisenaan ja että se on luonnonkuitumainen, Poranen sanoo.

Huppareista on vasta vähän käyttökokemuksia. Lämpö, pehmeys ja kosteuden siirtokyky ovat ominaisuuksia, jotka käytössä on jo havaittu.

– Siitä on tullut hyvää palautetta, että on olemassa ihmisen tekemä kuitu, joka muistuttaa puuvillaa, pellavaa tai villaa. Se on tärkeää, koska sen tyyppisiä ratkaisuja tekstiiliyhtiöt hakevat.

Spinnova-kuitu valmistetaan luonnonvalkoisena, mutta sitä voidaan myös värjätä.

Spinnova Oyj:n muita yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Marimekko ja H&M.

– Isot brändit hakevat ratkaisuja, joilla he voivat pienentää hiilijalanjälkeään. Korvaamalla Spinnova-kuidulla osan esimerkiksi puuvillasta he pääsevät lähelle tavoitteitaan ympäristöystävällisyydessä, Poranen sanoo.

Lähes kaikissa tapauksissa brändit ovat itse hakeutuneet Spinnovan yhteistyökumppaniksi.

– Me olemme tarkkoja siitä, keiden kanssa toimimme. Haluamme nähdä, että kysessä on pitkäjänteinen sitoutuminen tulevaisuuteen eikä yritys pestä itseään vihreäksi, Poranen sanoo.

Spinnova ei käytä haitallisia kemikaaleja eikä menetelmä kuluta vettä. Vesi haihdutetaan ja kerätään takaisin käyttöön.

– Spinnova-kuidun tuotannossa kuluu vettä alle prosentti verrattuna puuvillan tuotantoon, Salmela sanoo.

Tuotannosta ei myös tule jätevesiä, joten tehtailta ei vaadita ympäristölupaa. Merkittävää hävikkiäkään tuotannossa ei synny: sadasta kilosta sellukuitua tulee vähän yli sata kiloa tekstiilikuitua.

Selluloosan lisäksi teknologiaa voidaan käyttää nahkajätteen kierrättämiseen.

– Myös nahkaa pystytään muokkaamaan sellaiseksi, että siitä tulee tekstiilikuitua, Poranen sanoo.

Tanskalaisen kenkävalmistajan Eccon kanssa Spinnovalla on yhteisyritys, joka tähtää tehtaan perustamiseen. Lopputuotteena olisi kierrätysnahasta valmistetut kengät, mitä ei tiettävästi vielä ole tehty muualla maailmassa.

Samalla menetelmällä voiPorasen mukaan hyödyntää myös maatalousjätettä.

– Agrojäte on mielenkiintoinen raaka-aine siinä mielessä, että sama peltopinta-alue voidaan käyttää ensin ruoan tuotantoon ja jäte tekstiilien tekemiseen, Poranen sanoo.

Esimerkiksi Intiassa maatalouden jäte, esimerkiksi oljet, poltetaan, mistä aiheutuu monenlaisia ympäristöongelmia.

Spinnovalla on kolmen vuoden ajan ollut pilottilaitos Jyväskylässä, joka toimii 24/5 eli viitenä päivänä viikossa. Ensi talvena laitetaan iso kone käyntiin, kun Jyväskylässä aloittaa toimintansa Woodspin-tehdas.

Kyseessä on yhteishanke yhdessä brasilialaisen sellunvalmistajan Suzanon kanssa. Tekstiilikuitua valmistavan Woodspin-tehtaan kokonaisinvestointi on noin 50 miljoonaa euroa.

Tuntuu ihmeelliseltä, että maailman suurin sellunvalmistaja Suzano kiinnostui suomalaisesta kasvuyrityksestä.

– Silloisen Fibrian (nyk. Suzano) strategiana oli skaalata mikrofibrilloidun selluloosan tuotanto isoon volyymiin ja yhtiö haki lisäarvotuotteita, Spinnovan hallituksen puheenjohtaja Janne Poranen sanoo.

Yhtiö tarvitsi sovelluksen, joka käyttää suuria määriä sen tuottamaa materiaalia. Spinnova puolestaan tarvitsi juuri mikrofibrilloitua puukuitua, joka soveltuu kaikkein parhaiten Spinnova-kuidun valmistamiseen.

– Päätöksenteko oli helppoa, sillä he ymmärsivät meidän teknologiamme ainutlaatuisuuden, Poranen sanoo.

Spinnovan perustajat voivat tässä vaiheessa vain onnitella toisiaan. Vuonna 2014 laadittu liiketoimintasuunnitelma on pitänyt kutinsa eikä sitä ole tarvinnut muutella kuten spin off -yrityksissä yleensä.

– Kaikki on toteutunut lähestulkoon suunnitellusti, mutta ei ihan alkuperäisessä tavoiteaikataulussa, Poranen sanoo.

Onnitella voi myös siitä, että liiketoimintasuunnitelmat laadittiin alusta alkaen kohti globaaleja markkinoita. Myös patenttiportfolio on sellainen, ettei kukaan muu toimija maailmassa voi valmistaa tekstiilikuitua samalla tavalla.

Spinnovan tavoitteena on kasvaa. Tavoitteena on, että kymmenen vuoden kuluttua sen kapasiteetti on miljoonaa tonnia kuitua vuodessa tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Tämä tarkoittaa, että silloin on useita tehtaita todennäköisesti ympäri maailmaa.

Elokuussa yhtiössä aloitti uusi toimitusjohtaja Kim Poulsen, ja Poranen siirtyi toimitusjohtajan paikalta hallituksen puheenjohtajaksi voidakseen keskittyä yhtiön kasvustrategian hiomiseen.

– Iso visiomme on, että Spinnovasta kehittyy globaalisti tunnettu ympäristöystävällisyyden brändi, vähän kuin Goretex of sustainability. Haluamme myös säilyttää brändiarvon lopputuotteessa ja varmistua siitä, että ostaessaan tuotteen jossa on Spinnovan brändi, kuluttaja ymmärtää, että sen on varmasti maailman ympäristöystävällisin tekstiilimateriaali, Poranen sanoo.