Paikallisuutiset

Heidi ja Antti Koskenmäki perheineen muuttivat ummikkoina Helsingin keskustasta Lestijärvelle ja asuvat nyt vanhalla kyläkoululla ilman vesivessaa: "Käsittämätöntä vetää litratolkulla puhdasta vettä alas vessanpöntöstä"

Koskenmäkien koti nähdään ensi viikolla myös televisiossa

Vielä kolme vuotta sitten perheineen Helsingissä asuneellaHeidi Koskenmäellä on aina ollut unelma joko vanhasta asemarakennuksesta tai kyläkoulusta. Sattuikin niin, että Koskenmäki huomasi netissä Etuoven mainoksen, jossa oli myynti-ilmoitus Lestijärven Syrin kylän entisestä koulusta. Koskenmäen kiinnostus heräsi.

– Välillä unelma vanhasta koulusta tai asemasta on ollut minulle suorastaan pakkomielle, naurahtaa Heidi ja lisää, että puoliso on onneksi näyttänyt vihreää valoa hänen haaveilleen.

Vuoden 2019 jouluksi Heidi ja Antti Koskenmäen perhe matkusti joulunviettoon Antin kotiseudulle Vaasaan, ja koska samoilla suunnilla oltiin, he kävivät katsomassa Syrin vanhaa koulua. Koskenmäkien mielestä rakennus oli erittäin otollinen perheen uudeksi kodiksi.

Sen jälkeen kaikki tapahtui nopealla aikataululla. Keväällä iski koronapandemia, ja Koskenmäen perheelle Uudenmaan sulku oli piste iin päälle. Kaupat tehtiin vielä samana keväänä ja toukokuussa 2020 he muuttivat Lestijärvelle, joka oli heille ennestään täysin tuntematon paikka.

– Radiosta olin kuullut, että Lestijärvellä maksetaan vauvarahaa. Se oli ainoa asia, jonka tiesin paikkakunnasta, Heidi Koskenmäki kertoo.

Perheen seitsemästä lapsesta viisi asuu Syrin-kodissa. Koko perhe on sopeutunut hyvin Lestijärvelle. Jopa niin hyvin, että Heidi Koskenmäki lähti mukaan viime kevään kuntavaaleihin ja hän nousikin valtuustoon varasijalta kesken kauden.

– Minua pyydettiin ehdokkaaksi, ja koska olimme tehneet Lestijärvelle muuttaessamme päätöksen, että sanomme enemmän kyllä ja vähemmän ei, sanoin tähänkin asiaan kyllä, Heidi Koskenmäki toteaa.

Sekä vanhemmat että lapset ovat saaneet Lestijärveltä uusia, hyviä ystäviä, ja on uudella paikkakunnalla muitakin etuja Helsingin keskustaan verrattuna. Siellä he asuivat kaksikerroksisessa, sadan neliön asunnossa, josta he maksoivat vuokraa 2 000 euroa kuukaudessa. Lestijärvellä asuessaan he tarvitsevat kahta autoa, mutta säästöä syntyy joka tapauksessa. Helsingissä Heidi työskenteli perustason ensihoitajana, Antti turvallisuusvastaavana. Pääkaupunkiseudulla Koskenmäet kyllästyivät myös jatkuvaan hälinään ja kiireeseen.

– Jotenkin alkoi tuntumaan, että siitä oravanpyörästä piti päästä pois. Ei Helsingin kantakaupunki ole paras mahdollinen ympäristö lasten kasvattamiseenkaan, Koskenmäet kertovat.

He molemmat työskentelevät vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikössä Kotipirtissä Lestijärvellä, tosin Heidi on tällä hetkellä vanhempainvapaalla. Antti opiskelee työn ohella lähihoitajaksi, Heidillä on kesken yhteisöpedagogin opinnot.

Muuton jälkeen Koskenmäet ovat tehneet talossa remonttia pikku hiljaa, ja esimerkiksi pinnat on laitettu uusiksi. Edellisen omistajan jäljiltä seinät olivat tummat, mutta Koskenmäet ovat maalanneet seiniä valkoiseksi. Monessa kohtaa on jätetty näkyviin vanhaa hirsiseinää. Kaikki rakennuksen neliöt eivät ole vielä ole käytössä, sillä esimerkiksi vanha puukäsityöluokka odottelee vielä remonttia, jossa tila muutetaan olohuoneeksi, yhdeksi makuuhuoneeksi sekä kodinhoitotilaksi.

Vuonna 1929 rakennetun hirsirakennuksen runko oli hyvässä kunnossa, ja Heidi on tehnyt ainoastaan pienen korjauksen hirsirunkoon rakennuksen ulkopuolella, jossa oli sään aiheuttamia vaurioita. Hän on opiskellut yläkoulun jälkeen erikoismaalausta ja restaurointia, ja takana on myös sisustussuunnittelijan opintoja.

Entisen kyläkouluun muuttaessaan Heidi Koskenmäellä oli melko selkeä visio siitä, miltä talossa tulisi näyttämään. Kodissa on vanhan talon tunnelmaa yhdistettynä designiin, leikillisyyteen ja yllätyksellisyyteen. Esimerkiksi lastenhuone sijaitsee vanhassa liikuntasalissa, jonka katosta roikkuu yhä kiipeilyköydet niiltä ajoilta, jolloin sali on ollut koulun käytössä. Huoneen nurkassa on parvelle rakennettu ”mökki” edellisten asukkaiden jäljiltä, joka on nykyään perheen teinin valtakuntaa. Koskenmäkien käsittelyssä lastenhuoneeseen on tehty liukumäki ja kattoon on asennettu keinu. Vaaleaa tilaa piristää herkulliset ”karkkivärit”.

Lastenhuoneeseen on rakennettu lisäseinä, jonka taakse on tehty lapsille kerrossängyt japanilaisten käyttämään ”kapselimaiseen” tyyliin. Projekti on vielä hieman kesken, mutta kunhan esimerkiksi valaistus saadaan kuntoon, kerrossängyt voidaan ottaa käyttöön.

Yllätyksellisyys näkyy talossa muun muassa siten, että koskaan ei voi tietää, mitä minkäkin oven tai nurkan takaa paljastuu. Yläkertaan johtavan portaikon päässä on Heidin ”kasvihuone”, jonka vehreä tapetti ja lukuisat viherkasvit tarjoavat pastellinsävyisen portaikon jälkeen yhden yllätyksen. Yläkerrassa puolestaan on Lego-huone, joka on keräilyharrastuksen takia Antin valtakuntaa.

Kodissa ei ole vesivessaa, eikä Koskenmäkien mukaan tulekaan. Kyseessä eivät ole taloudelliset syyt, vaan puhtaasti ympäristöystävällinen valinta.

– On käsittämätöntä vetää joka vessareissulla litratolkulla puhdasta vettä alas vessanpöntöstä. Voi kuvitella, mikä määrä se on vettä meidänkin taloudessamme, Heidi Koskenmäki toteaa ja lisää, että ratkaisua puoltaa myös se, että talon vanhan putkiston takia on hyvä, että vettä käytetään mahdollisimman vähän.

Sisällä on siis kompostikäymälä, joka kerää virtsan ulos sakokaivoon ja ”tiukan tavaran” kompostoituvaan säiliöön. Tulevaisuuden haaveena heillä on rakentaa pihalle luksushuussi, jossa on ulosteelle kuusi kompostoituvaa säiliötä. Silloin tyhjennyksen yhteydessä ei tarvitsisi koskaan olla tekemisissä "itse tavaran" kanssa, kuvailee Heidi Koskenmäki. Samaan rakennukseen olisi tarkoitus rakentaa myös pesutilat ja sauna.

Talo lämmitetään pääsääntöisesti puilla, mutta rakennuksessa on myös kaksi ilmalämpöpumppua. Esimerkiksi eteistila ja portaikko pidetään talviaikaan kylmänä. Sähkönhintojen noustessa Koskenmäet ovat tyytyväisiä, että esimerkiksi keittiössä heillä on käytössä kaasuliesi. Lisäksi keittiössä on nykyaikainen puuhella, jossa on mahdollisuus myös sähköllä toimivan uunin käytölle tarvittaessa.

Designtuotteet ovat sekä Heidin että Antin intohimo, mutta uustuotantoa kodissa on vain vähän. Erityisesti heitä viehättää Alvar Aallon sekä Eero Aarnion tuotanto. Molemmat ovat perineet designhuonekaluja vanhemmiltaan, ja niitä on hankittu huutokaupoista.

– Inhoan tätä kliseetä, mutta niin se vain on, että köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa, Heidi toteaa.

Esimerkiksi yläkertaan johtavan portaikon värimaailma on otettu katossa riippuvasta Hakolan Cocktail-varjostimesta, joka on harvoja uutena taloon ostetuista tavaroista. Niitä valmistetaan 50 kappaleen keräilyerissä.

– Jossain vaiheessa nämä tavarat periytyvät myös lapsille.

Koskenmäet kuitenkin muistuttavat, että kyseessä on heidän kotinsa ja design saa sulautua sujuvasti perheen arkeen.

Heidi kertoo taloprojektista Instagramissa tilillä Huvikumpumeininkiä. Kieltämättä koti muistuttaakin hieman Peppi Pitkätossun Huvikumpua sekä sisältä että ulkoa vaaleanpunaisine nurkkapielineen.

– Täällä on lupa leikkiä ja kiipeillä seinille, vakuuttavat Koskenmäet.

Sekin kuulostaa aivan Huvikummulta.

Koskenmäkien koti on mukana MTV:n Suomen kaunein koti -ohjelman kolmannessa jaksossa, joka esitetään 13. syyskuuta.

Lue myös:

Heidi ja Antti Koskenmäen talo Lestijärveltä on mukana Suomen kaunein koti -ohjelmassa – Perhe asuu Syrin entisellä kyläkoululla: "Ihanaa, että näitä vanhoja rakkaita rääsyjä pääsee myös näkyviin"