Ulkomaat

Kreml sanoo ensi kertaa, että Venäjä käy Ukrainassa sotaa

Venäjä iski yön aikana taas voimalla Ukrainaan. Hyökkäys oli yksi viime aikojen laajimmista.

Venäjä käy sotaa Ukrainassa, myöntää Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov Venäjän hallintoa tukevan venäläislehden perjantaina julkaistussa haastattelussa. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun Venäjän johdon virallinen edustaja puhuu sodasta. Aiemmin Venäjän johto on käyttänyt termiä sotilaallinen erikoisoperaatio.

Peskovin mukaan erikoisoperaation muuttuminen sodaksi johtuu siitä, että länsimaat ovat sekaantuneet sodan osapuoleksi Ukrainan rinnalle. Myöhemmin Peskov tarkensi toimittajille, että de jure eli lain mukaan kyse on sotilasoperaatiosta, mutta de facto eli tosiasiassa se on muuttunut sodaksi.

Kremlin tulkinnan mukaan Ukraina miehittää osia Venäjästä, koska ukrainalaisten hallussa on osia Venäjän itseensä laittomasti liittämistä Ukrainan alueista.

Aiemmin presidentti Vladimir Putin on syyttänyt länttä hybridisodan aloittamisesta Venäjää vastaan. Ukrainan sotaa hän on kuitenkin kutsunut erikoisoperaatioksi.

Tähän saakka sodasta puhuminen on ollut Venäjällä rangaistavaa. Peskovilta kysyttiin Venäjän hallintoa vastustavien saamista syytteistä nyt, kun hän hallinnon edustajana käyttää sanaa itse. Hän painotti käyttävänsä sanaa sota erilaisessa kontekstissa.

Peskov myös varoitti EU:ta vakavista seurauksista, jos se toteuttaa suunnitelmansa esimerkiksi jäädytettyjen venäläisvarojen tuottojen käyttämisestä Ukrainan aseistamiseen. Lisäksi Peskov sanoi eurooppalaisten kuluttajien kärsivän, jos EU asettaa tuontitulleja venäläiselle viljalle.

Venäjä iski perjantain vastaisena yönä Ukrainaan yli 90 ohjuksella ja kymmenillä lennokeilla, kertoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Hyökkäys on yksi viime aikojen laajimmista.

Lennokit olivat Zelenskyin mukaan iranilaisvalmisteisia Shahed-lennokkeja. Ohjusiskuja Venäjä teki monentyyppisillä ohjuksilla.

Monien eri Ukrainan alueiden viranomaiset ovat kertoneet iskujen kohdistuneen muun muassa energiainfrastruktuuriin, voimalaitospatoon ja siviilien asuintaloihin. Iskuissa on tullut siviiliuhreja.

Päivää aiemmin Venäjä iski Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan yli 30 ohjuksella.

Venäjän puolustusministeriö sanoi perjantaina tehneensä ilmaiskuja Ukrainaan kostona Venäjän raja-alueille tehdyistä hyökkäyksistä. Presidentti Putin on jo aiemmin vannonut Venäjän kostavan rajaseuduilleen tehdyt iskut ja hyökkäykset.

Zelenskyi toisti jälleen perjantaina pyyntönsä saada lännestä lisää apua.

– Venäläisohjuksilla ei ole viiveitä, maahamme tulevilla apupaketeilla on. Shahedit eivät jahkaile, kuten jotkut poliitikot. On tärkeää ymmärtää viivästysten ja päätösten lykkäämisen hinta, hän sanoi.

Ukrainan maajoukkojen komentaja varoitti perjantaina, että Venäjä mahdollisesti valmistelee suurta hyökkäystä tulevalle kesälle ja kokoaa parhaillaan yli 100 000 sotilaan joukkoa. Hän huomautti kuitenkin, ettei suunnitelmista ole tarkkaa tietoa ja että joukkoa saatetaan koota myös menetysten paikkaamiseksi.

Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi viestipalvelu X:ssä perjantaina, että Suomi tuomitsee Venäjän iskut voimakkaasti ja että Suomen tuki Ukrainalle on vankkaa.

Ukrainan energiaministeri Herman Halushtshenko sanoi Venäjän iskevän nyt Ukrainan energiajärjestelmään kovemmin kuin pitkään aikaan. Energiainfraan Venäjä iski esimerkiksi Harkovassa ja Hmelnytskyissä.

Ukrainan valtiollinen energiayhtiö Ukrenergo kertoi iskujen jälkeen, että sähköt ovat poikki useilla eri alueilla ja sähköjärjestelmä on monin paikoin vaurioitunut. Iltapäivällä Harkovan kaupungin pormestari Ihor Terehov sanoi Telegramissa, että kaupunki on kokonaan ilman sähköä eivätkä veden- ja lämmönjakelu toimi.

Venäjän isku vahingoitti myös yhtä kahdesta voimalinjasta, jotka syöttävät virtaa Euroopan suurimpaan ydinvoimalaan Ukrainassa. Ukrainan ydinvoimaloita pyörittävä valtionyhtiö Energoatom kuvaili tilannetta äärimmäisen vaaralliseksi. Voimalinja saatiin kuitenkin korjattua.

Venäjän joukot valtasivat Zaporizhzhjan ydinvoimalan hyökkäyssodan alkuvaiheessa, mutta virta sinne tulee kuitenkin ukrainalaisesta verkosta. Hyökkäyssodan alkamisen jälkeen ydinvoimalassa on ollut useita sähkökatkoja, joiden aikana se on joutunut turvautumaan dieselgeneraattoreihin ja turvajärjestelmiin.

Myös Ukrainan tekemät iskut Venäjän raja-alueille ovat jatkuneet. Belgorodin alueen kuvernööri Vjatsheslav Gladkov kertoi aamulla, että Belgorodissa yksi ihminen on kuollut ja useita haavoittunut Ukrainan iskussa.

Gladkov sanoi myös kolmen terveyskeskuksen ja useiden asuinrakennusten vahingoittuneen.

Venäjän puolustusministeriö on ilmoittanut ampuneensa alas useita Belgorodiin ammuttuja raketteja.

Perjantaina Venäjän turvallisuuspalvelu FSB kertoi ottaneensa kiinni seitsemän Moskovassa asuvaa ihmistä, joilla se katsoo olevan kytköksiä Venäjän rajaseuduille hyökänneeseen, Ukrainan puolta pitävään taistelijaryhmään. Asiasta kertoivat venäläiset uutistoimistot.