Paikallisuutiset

Hirsitalon hurja remontti muutti mielen – Rannistosta tulikin koti eikä vapaa-ajan asunto, katso ennen ja jälkeen -kuvat

Heikkopäisempää saattaisi hirvittää, kun kuuntelee Heidi Virkkalan ja Juha Vilhusen hirsitalon läpikäymää remonttia.

Kun pariskunta osti vanhan hirsitalon Kaustisen Känsälästä ensimmäisenä koronasyksynä 2020, perhe asui vielä Kokkolassa. Ensin ajatuksena olikin tehdä Rannisto-nimisestä talosta perheen kesäpaikka. Mutta kun Ranniston remontti eteni Känsälässä, heräsi ajatus vakituisesta asumisesta Kaustisella.

– Kun taloon oli laittanut riittävästi vaivaa, alkoi kyteä ajatus siitä, jos muutettaisiin tänne, Vilhunen kertoo.

Lopulta asiat loksahtivat paikoilleen hieman yllättäen. Kokkolan koti saatiin yhtäkkiä kaupaksi sen jälkeen, kun Virkkala oli kuullut kampaajaltaan ohikulkijan kyselleen sopivaa taloa.

Muuttopäätöstä vahvisti sekin, että Alisa-tyttärellä olisi Rannistosta lyhyt matka Puumalan alakouluun. Niinpä Alisasta ja vanhemmista tuli kaustislaisia kaksi vuotta sitten.

Aivan kylmiltään Virkkala ja Vilhunen eivät remonttikuntoista talovanhusta ostaneet. He olivat joitakin vuosia aiemmin saaneet kipinän vanhoihin taloihin ja olivat jo Kokkolassa käyneet katsomassa muutamaa hirsitaloa, mukaan lukien Rödsön vanhaa koulua.

– Siinä kuitenkin onneksi järki voitti. Neliöitä olisi ollut liikaa, Virkkala toteaa.

Kun pariskunta sitten kävi tutustumassa Ranniston taloon Heidin synnyinpitäjässä Kaustisella, huomasivat he pian olevansa mukana tarjouskilvassa ja lopulta talon omistajia.

Ostovaiheessa Virkkala ja Vilhunen teettivät taloon kuntotutkimuksen, jonka perusteella oli selvää, että rakennuksen kuntoon laittaminen vaatii paljon työtä. Esimerkiksi muovimaton alla ollut tuvan lattia oli romahtamispisteessä.

– Oli varmaan viimeiset hetket laittaa talo kuntoon, Vilhunen arvelee.

Katso kuvagalleriasta, miltä talossa näytti, kun remontti oli aloitettu ja paikkoja avattu:

Ranniston projektille kävi kuten remonteille yleensä käy. Se laajeni.

Läpikäyty korjauslista on sisältänyt muun muassa talon alapohjan kunnostusta, alahirsien uusimista eli kengittämistä, lattioiden ja sisäpintojen uusimista, ikkunoiden kunnostusta, ulkovuorauksen korjaamista, peltikaton vaihtamista ja tuvan tulisijojen kunnostusta – unohtamatta uutta kylpyhuonetta ja keittiötä.

Lisäksi taloon tehtiin kokonaan uusi kylmäkuisti, jollaista rakennuksessa ei aiemmin ollut ollut lainkaan.

– Suunnitelma vaati Museoviraston hyväksynnän, koska talon julkisivu on suojattu, Vilhunen kertoo.

Yllätyksiäkin remontissa tuli vastaan. Sellaiseksi voi laskea muun muassa talon perustusten tekemisen kokonaan uudelleen.

Vilhunen kertoo, että vanha perustus olisi saattanut riittää vapaa-ajan asunnolle, mutta lopulta Virkkala ja Vilhunen päätyivät tekemään perustukset kokonaan uudelleen.

Helpointa olisi ollut nostaa rakennus pois paikoiltaan ja tehdä perustus kerralla uusiksi, mutta Virkkala ja Vilhunen päättivät teettämään sen pala kerrallaan, jolloin vanhat tulisijat säästyivät.

Ensin perustuksista uusittiin vuorotellen lyhyemmät päädyt. Sitten siirryttiin pitkille sivuille, jotka jaettiin kahteen osaan. Operaatio kuulostaa hurjalta, mutta vanhoissa taloissa tämäkin on mahdollista.

Jos perhe olisi alusta lähtien tiennyt tekevänsä talosta kesäpaikan sijaan ympärivuotista kotia, olisi joitakin valintoja tehty toisin.

– Lämmitysjärjestelmäksi olisi valittu joku muu kuin sähköpatterit, Vilhunen toteaa.

Toisaalta talossa on jokaisessa kamarissa ja tuvassa toimivat tulisijat.

Vanhan talon korjaaminen on vaatinut runsaasti selvittelyä ja perehtymistä. Vilhunen innostui jopa käymään Keski-Pohjanmaan kansanopistolla Perinnerakentamisen perusteet -kurssin. Vaikka suurimmat korjaukset on tehty, kunnostustöitä riittää myös tuleville vuosille.

Viestintä- ja käännösalan yrittäjinä toimivat Virkkala ja Vilhunen ovat tyytyväisiä, että he onnistuivat saamaan kunnostusprojektiinsa hyviä tekijöitä. Vaikka projektissa on käytetty paljon ulkopuolista työvoimaa, he ovat myös itse tehneet paljon. Välillä Vilhunen vähensi omia leipätöitään ollakseen enemmän taloremontissa mukana.

Ikää Ranniston talolla on yli 120 vuotta. Talo on seissyt alun perin läheisellä Känsälänkankaalla, jonne se on rakennettu 1900-luvun alussa.

– Kengittäjä oli tosin sitä mieltä, että ainakin osa hirsistä on vieläkin vanhempaa perua, Virkkala kertoo.

Nykyiselle paikalleen Rannistoon, lähelle Perhonjoen rantaa tupa on siirretty vuonna 1937. Siitä tulee talon Instagram-tilin nimikin, Rannisto1937.

Virkkala ja Vilhunen ovat seuranneet aktiivisesti eri talotilejä, joten oman hirsitalon kunnostustöiden tallentaminen sosiaaliseen mediaan tuntui itsellekin luontevalta.

Kunnostustöistä huolimatta talossa on säästetty kaikki säästettävissä oleva. Esimerkiksi sisäkatot ovat vanhat, samoin listoitukset ja ikkunat, joiden vanha lasi saa maiseman väreilemään.

Sisustukseen pariskunta haki inspiraatiota talon aikaisemmista tapeteista ja vanhasta 50-lukulaisesta keittiöstä, joka oli väriltään sininen.

– Samaa tyyliä haluttiin myös uuteen keittiöön, Virkkala sanoo.

Sinisen sävy toistuu myös tuvan ja vanhempien makuuhuoneen hengittävissä paperitapeteissa. Alisa-tyttären huoneessa loistaa Juhannusruusu-tapetti vaaleanpunaisena.

Sisäseinät Virkkala ja Vilhunen päätyivät jättämään hirrelle, joka on aikanaan ollut köyhälistön merkki ja siksi hirsitalojen seinät on pyritty entisaikana tapiseeraamaan. Sitä vastoin nykyään on trendikästä suosia hirsipintaa.

– Siinä mielessä annoimme periksi nykyajalle, kun otimme sisäseinät pelkälle hirrelle, Vilhunen pohtii.

Perhe on viihtynyt paitsi kunnostamassaan hirsitalossa myös Kaustisella paremmin kuin hyvin.

– Kotiutuminen alkoi ravaamalla rautakaupassa, Vilhunen naurahtaa.

Koko perhe on mukana paikkakunnalla kulttuuriharrastuksissa. Heidi kulki Kaustisen Hääkuorossa jo Kokkolasta käsin. Alun perin rokki- ja hevimies Juha on aloittanut Kaustisella tämmäämään harmoonilla Aikuisnäppäreissä ja jatkanut kitaran parissa Aapintuvan pelimanneissa. Alisa puolestaan käy viulutunneilla sekä on mukana Näppäreissä ja Ottosissa.

Rannistoon muutettuaan perhe innostui ottamaan lampaita, joita on nyt kahdeksan. Lampaat ovat tosin tällä hetkellä naapurissa talvisuojassa.

Pihapiirissä eletään nyt myös kolmannen sukupolven voimin, sillä Heidin vanhemmat muuttivat aiemmin tänä vuonna Ranniston päärakennuksen viereen rakennettuun uuteen pihatupaan.

Virkkala ja Vilhunen ovat siis kunnostaneet vanhan hirsitalon ja tehneet sen viereen vieläpä uudisrakennuksen. Mitä on seuraavaksi suunnitelmissa?

– Haaveena olisi siirtää pihapiiriin vielä jokin vanha rakennus, esimerkiksi luhtiaitta. Saa vinkata, jos tietää sopivan, Virkkala heittää.