Mielipiteet

Jarmo Nissin mielipidekirjoitus: Omistajaohjaus on harhateillä — Kokkolan Energia on vain yksi ongelmayhtiöistä

Keskipohjanmaa-lehden verkkosivulla 24.4. Bo Eklund ottaa huolestuneena kantaa Kokkolan Energiaan synnytetystä kriisistä. Hänen esittämänsä näkemykset ovat täysin perusteltuja.

Omalta osaltani nostan esiin omistajaohjauksen ihmeellisyydet. Hyvin toimivassa kuntaorganisaatiossa järkevällä omistajaohjauksella voidaan saavuttaa merkittäviä kokonaistuloksia. Omistajaohjaukseen kuuluu silloin Eklundin esiin nostamat toiminta- ja tuottotavoitteiden asettamiset. Omistajaohjauksen toisena keskeisenä elementtinä on sitten omistajan suorittama valvonta.

Kokkolassa on tällä valtuustokaudella muodostunut ihmeellinen rakennelma, jossa samat ihmiset antavat konsernijohtamisen nimissä ohjeet itselleen alempaan organisaatiotasoon. Tämän jälkeen järjestelmä toimii kääntäen niin, että alemmalla tasollaan tekemät päätökset tulevat itselleen valvottaviksi ylempään organisaatiotasoon.

Kaupunginhallitus- ja konsernijaostasolla päätöksiä tekevät henkilöt menevät johtamaan myös valvomaansa yhtiötä.

Konkreettisesti tämä ihmeellisyys lähtee liikkeelle jo kaupunginhallituksen ja konserni- ja kaupunkikehitysjaoston kytkennässä. Täysin samat ihmiset tekevät päätökset molemmilla tasoilla, ohjauksen ja valvonnan. Nyt Kokkolan Energian kriisi nosti esiin sen, että kaupunginhallitus- ja konsernijaostasolla päätöksiä tekevät henkilöt menevät johtamaan myös valvomaansa yhtiötä. Kokkolan Energia on yksi näistä yhtiöistä, niitä on muitakin, esimerkiksi vastaava tilanne oli syntymässä myös Kosekiin.

Hyvä hallintotapa lähtee siitä, että ohjattavassa ja valvottavassa yksikössä voi olla korkeintaan alle puolet sellaisia henkilöitä, jotka ohjausta ja valvontaa ylemmällä tasolla suorittavat. Tällä mallilla ohjaava organisaatiotaso ei joudu kumileimasimen asemaan.

Nyt kun valtuustokausi on puolessa välissä ja vakiintuneen tavan mukaan valitaan uusi kaupunginhallitus, niin erinomainen tilaisuus olisi oikaista tämä kummallisuus. Tällöin konserni- ja kaupunkikehitysjaostoon tulisi valita vain viisi jäsentä.

Ihanne hyvin toimivassa kuntakonsernissa olisi, että konserniyhtiöissä poliittisen jakomentaliteetin sijaan turvauduttaisiin asiantuntijuuteen. Tällöin varsinkin kilpailluilla markkinoilla toimiviin yhtiöihin pitäisi uskaltaa hakea henkilöitä, jotka edustaisivat kyseisen markkina-alan todellista osaamista. Tällöin myös konsernitason ohjaus- ja valvontatyöhön olisi mahdollista synnyttää todellista tavoitteellisuutta ja tulosvastuuta.

Kokkolan Energia Oy perustettiin valtuuston päätöksellä joulukuussa 2014. Tuossa päätöksessä jo kiinnitettiin vakavaa huomiota hallituksen osaamiseen seuraavasti: ”Yhtiön toimiminen kilpailluilla markkinoilla tulee ottaa huomioon yhtiön hallituksen jäsenten valinnassa. -- yhtiön hallituksessa tulee olla edustettuina energiatekniikan, juridiikan, taloushallinnon ja liiketoiminnan osaaminen. Omistajaohjauksesta vastaavan toimielimen tulee huomioida edellä mainitut seikat.“ Tämä kokonaistavoite lienee viime aikoina unohdettu.

Case Kokkolan Energia on jo nyt aiheuttanut Kokkolan kaupungille merkittävän imagotahran, mutta ennen kaikkea se on aiheuttanut imagovahingon Kokkolan suurimmalle poliittiselle puolueelle Keskustalle.

Kirjoittaja on toiminut Kokkolan Energia Oy:n hallituksen puheenjohtajana 2015—2021.

Haluatko jatkaa keskustelua? Lähetä mielipiteesi toimitukseen tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.