Kolumnit
Jouni Nikulan kolumni: Demarien kahden siiven taktiikka söi yhden läpimenon siemenet Kokkolassa
Sunnuntai-iltaan huipentunut vaalikilpa oli kuin Argentiinan ja Ranskan MM-loppuottelu Qatarissa. Jos en olisi ollut töissä, olisin mieluusti jännittänyt sen vaiheita pubissa.
Pia Sillanpään kampeaminen ohi Jukka Mäkysestä ja Rami Aallosta sekä Janne Jukkolan Sankelo-selätys muistuttivat Messin ja Mbappen välistä taistelua. Samalla Kokkola sai uskomattoman kolmen kansanedustajan potin. Sama koettiin edellisen kerran vaalikaudella 2007–2011 Kalliksen, Puumalan ja Urpilaisen voimin.
Tosin nyt olisi saatu sitäkin hurjempi potti, jos Kokkolan sosiaalidemokraatit olisivat keskittyneet muuhun kuin keskinäiseen välienselvittelyyn.
Emilia Teerikankaan näkisi mielellään Keski-Pohjanmaan edustajana Arkadianmäellä, kyseessä on osaava tekijä sekä perusteellisen hyvä ja lämmin esiintyjä. Kokkolan Työväenyhdistyksen ja Keski-Pohjanmaan Wanhojen Toverien veto nostaa Teerikangas ehdokkaaksi oli kuitenkin sumeilematon peliliike ja järkyttävä yllätys Kokkolan Sosialidemokraatit ry:lle.
Kaksi siipeä, kaksi suuntaa.
Ay-siipi sai Teerikankaasta valovoimaisen keulakuvan Petri Partasen saappaisiin, mikä oli kohtalokas isku Tiina Isotaluksen kampanjalle ja liberaalimman ajan demaripolitiikalle. Isotalus jäi vajaan 500 äänen päähän vaasalaisesta puoluetoveristaan Kim Bergistä. Jos edes osa Teerikankaalle menneistä äänistä olisi kanavoitu yhdelle kärkiehdokkaalle, olisi Isotaluksen läpimeno ollut selviö.
Mauri Peltokankaan äänikuninkuus Vaasan vaalipiirissä muistutti Oasiksen Be Here Now -kolmoslevyä: shokkilähdön saaneen uran valtava avausboosti jaksoi kantaa entistäkin isompaan äänisaaliiseen. Ennakkomyynti onnistui, mutta jatkossa Peltokankaalta odotetaan puheiden, mietintöjen ja lausuntojen lisäksi myös niitä konkreettisia siltarumpuja Keski-Pohjanmaalle.
Isommassa kuvassa Peltokankaan menestys kertoo siitä, että perussuomalaiset on uusi vasemmisto, duunarien protestipuolue. Hyvänä indikaattorina on Kokkolan Ykspihlaja: punaisesta on tullut sinikeltainen.
Keskustan Mika Lintilää Seiskan kohuotsikot eivät lopulta kaataneet.
Jos vanhoja tukijoita lähti yhdestä ovesta, toisesta tulvi senkin edestä sympatiaääniä. Eikä Sari Innasen vajaan 3 000 äänimäärä uhannut läpimenon eväitä samalla tavalla kuin Tuomo Puumalan yli viidentonnin äänipotti vuonna 2019.
Kokoomukselle vaalitulos oli ilman muuta historiallinen juhlan paikka: Janne Jukkola on ensimmäinen kokoomuksen keskipohjalaiskansanedustaja sitten Martti Korkia-Ahon vuosien 1987–1991.
Jos kokoomusjohtaja Petteri Orposta on käytetty kuvailua “liian mukava mies”, on Jukkola sitäkin mukavampi. Lohtajalaisen navetanvintin miehen vei eduskuntaan se, että häneltä yksinkertaisesti puuttuvat vihamiehet.
Kirjoittaja on Keskipohjanmaan toimittaja.
Asiavirhe oikaistu 19.4. 2023 kello 10.37. Tiina Isotalus oli puolueosasto Kokkolan Sosialidemokraatit ry:n asettama eduskuntavaaliehdokas, ei Kokkolan Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön, kuten kolumnissa aluksi väitettiin. Kokkolassa on neljä sosialidemokraattien puolueosastoa: Kokkolan Työväenyhdistys, Kokkolan Sosialidemokraatit, Kälviän Sosialidemokraatit ja Marinkaisten Työväenyhdistys. Osastot kokoavana kunnallisjärjestönä toimii Kokkolan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry.
Haluatko jatkaa keskustelua? Lähetä mielipiteesi toimitukseen tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.